Kirjoitukset avainsanalla kirje

Taannoin kerroin, miten 100 vuotta sitten postikortti kulki Imatralta Viipuriin päivässä. Ainakin postileimojen mukaan. Ihan totta!

Ihmiset kuskasivat ja ihmiset leimasivat.

Eikä siitä ole kauaa, kun tiesi lähettäessään, että 1. luokan merkillä kirje olisi perillä seuraavana päivänä. 2. luokan merkillä hiukka hitaammin, parissa päivässä kuitenkin. Oli sillai ennakoitavissa. Että milloin. Syntymäpäivä- ynnä muut kortit osasi ajoittaa kolahtamaan saajilleen oikealla hetkellä.

Töissä kuulen, miten nykyisin kirje saattaa kulkea tuohon naapurikaupunkiin tai jopa kaupungin sisällä kahdeksan päivää!?! Jos ylipäätään kulkee. Sitten joskus ovat perillä heti seuraavana päivänä.

Ihmiset kuskaavat. Tosin tiistaisin ei kuulemma posteja jaeta. Ellei sitten aiemmin  jakamatta jääneitä? Mutta automatiikka hoitaa kaiken muun. Leimojahan ei kai enää edes käytetä.

Tein pienen kokeen. Pyysin kertomaan, että milloin.

Kirjeiden postitus Vantaalta varmuuden vuoksi hyvissä ajoin 6.2. Kun ei voinut tietää, kestäisikö matka päivän vaiko ehkä kahdeksan?

Tälläsin - ihan kiusallani - 1. luokan ikimerkin viereen "Priority" tarran. Kun aikoinaan tulivat mukaan merkkejä ostaessa. Ja olivathan ne tärkeitä posteja! Tavoitteena oli 14.2. tai siihen ehkä päivää ennen.

Kirjeet olivat sitten perillä

Kirkkonummi ja Kerava 7.2.

Helsinki 10.2. kaksi vastaanottajaa

Vantaa 10.2. kolme vastaanottajaa - yhdelle suotiin jopa myöhäisillan jakelu :)

Espoo 11.2.

Nopeammin kuin oletin, hei!

Nyt ei sitten yhdenkään jakajan kannata vetää herneitä palkoineen nenäänsä. Ei. Vaan <3 kiitos, että kaikki päätyivät osoitteisiinsa.

Kunhan pähkäilen, miten se 100 vuotta sitten oli niin paljon nopeampaa? Ja vielä ihan muutamakin vuosi sitten hyvin ennakoitavissa?

Mitä tapahtui?

 

Digitalisaatio ja automatisointi on oikein käytettynä loistava renki. Mutta päästä se isännäksi, niin tulos on ihan, sanonko mistä!?

No en sano - tiedät itekin.

 

Kommentit (2)

Vierailija
1/2 | 

Olen yksi testihenkilöistä. Olet vuosittain muistanut meitä ihanilla yllätykuorilla. Kiitos taas ❤️

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

On sen verran kertynyt kilometrejä, että kurssille jos toisellekin on tullut osallistuttua. Ohjaajien opastamina on tehty mitä kummallisimpia juttuja. Leikitty ja mielikuviteltu. Haettu vahvuuksia kallioilta ja metsäpoluilta, sen jälkeen heitetty huolet nuotioon. Ja mihin se kaikki muka on johtanut?!

Jaa-a. En oo ollenkaan varma, onko niistä avuksi ollut. Pitäisi älytä tarkkaan miettiä, mitä toivoo. Jos jotain elämältä kehtaa toivoa.

Rikon tässä nyt kirjesalaisuutta ihan törkeästi. Viis siitä kenelle kirje on osoitettu. Mutta itepä oon kirjoittanut. Oli kirjoitettava kirje tulevaisuuteen. Nääs.

Jos olisin tiennyt, mihin se voi johtaa - olisinko jättänyt kirjoittamatta? Ehkä.

Työpäivät tosiaan kevenivät. Radikaalisti. Kun loppuivat kokonaan yli kolmeksi vuodeksi. Ei mennyt ihan putkeen se toive. Hei!

Vierellä on olkapää, johon nojata tarpeen tullen. Edelleen. Kiitos siitä!

Irtiotot arjesta ystävien kanssa eivät näillä euroilla enää useinkaan toteudu. Mutta ystävät ovat. Edelleen. Kiitos siitä!

Uskoin silloin, että nuoret pärjäävät - ennemmin tai myöhemmin. Sitä toivetta kannattelen. Ja jaksan toivoa. Edelleen. Kiitos siitä.

 

Kommentit (0)

Sain työpaikalta perjantaina viestin, jossa kerrottiin materiaalitilaukseni olevan toimitettu. Hyvä. Kirje on siis jo postissa. Pääsen pian jatkamaan töitäni, johon osana kuuluu myös kirjeiden lähettäminen.

Seuraavana keskiviikkoiltana toimitus on ilmeisesti edelleen postissa. Tänne kauas naapurikaupunkiin asti se ei ole ehtinyt.

Sen sijaan tiistaina mainokset tulivat ajallaan. Oikein tuplana. Ensin päiväjakelussa. Ja sitten illalla uudestaan.

Postia ei Kusti sitten jakanutkaan. Kun jakavat mainokset. Ulkoiluttavat vanhukset. Ruokkivatkin. Tekevät lumityöt. Kesällä ajavat nurmikot. Leikkaavat pensaat ja haravoivat. Hoitavat kaupoissa hyllytyksen.

Ulkoiluttaisivatko koiratkin? Voisivat myös lasten iltapäivähoidosta huolehtia. Voisivat laajentaa ala-asteen opetukseen, miksei siis yläasteellekin. Lääkejakelun voisivat hoitaa. Vahtia vanhusten aamu- ja iltapillerit. Keittää puurot. Kaupan viimeiset kassatoiminnotkin voisivat naputella.

Kyllä moniosaajat osaavat. Ja ehtivät?

Kirjepostin määrä vähenee. Totta. Tällä menolla se lakkaa kokonaan.

Vaan haitanneeko sekään. Kun kysyn kirjeen saapumisesta, moni vastaa, ettei ehdi kaikkia kirjeitä avata.

Kaikkia?

On siis ihmisiä, joille posti kulkee. Kirjepostikin. Oikein haitaksi asti?

Kommentit (2)

turhautunut
1/2 | 

Tää on niin tuttua.Mainoskirjekuoria nimellä kyllä tulee mutta tilatut lehdet,kortit ja kirjeet ei tule perille.Lehdistä olen soittanut usein toimitukseen että lähettäkää uusi kirjekuoressa johan tulee jo seuraavana päivän.Vetääkö posti välistä???????? Lehdet itselleen.?

Seuraa 

Kirjoitan, että kohina korvien välissä välillä vaimenisi. Tekstieni aihepiirit vaihtelevat mielikuvituksen tuotteista havaintoihin ympäristöstä. Joissain teksteissäni saattavat vilahtaa kertojaääninä myös koiramme. Työelämää käsittelin aiemmin ulkopuolisena, sivustakatsojana. Allina kalliolla. Nyt työttömyys jäi taakse - ainakin osittain. Mutta kallion viisto pinta pitää Allin silti varuillaan.

Blogiarkisto

2019
2018
2017
2016

Kategoriat