Kirjoitukset avainsanalla CV

Ei tämä nyt niin kuolemanvakavaa ole! Tuttu lausahdus.

Kyllä on vakavaa. Henkihän tässä lähtee ennemmin tai myöhemmin. Joka iikalta.

Viime kesän sadepäivän ostos oli tarotpakka.

Kerran kortti kertoi minulle vanhuuden odottavan. No hyvä. Elämää on siis vielä edessä.

Osui kerran pakan pahinkin kortti pöytään. Huh. Se kertoi, että tämän huonommin ei voi enää mennä. Pohjakosketus on tässä ja nyt! Ei kai. Pessimismirokotteen jo syntymähetkellä saaneena ajattelen, etteivät asiat niin huonosti ole – etteivätkö vielä kehnommiksi voisi mennä!

Ehkä kuitenkin hetken tunnen helpotusta, tästä siis vain ponnistus ylöspäin.  Aika näyttää.

Kerran ladoin ns. ristipöydän. Tutkin innokkaana, mitä menneisyyteni on aiemmin minulta kätkenyt. Ja mitä nykyhetkessä korttien mukaan on meneillään. Lyhyen ja pitkän aikavälin ennustekin antaa osviittaa elämänkaaresta.

Sitten elämän lopputulemaksi osui kortti, jonka yksi merkitys on ilmoittaa hautajaisista.

Tarkahko osuma. Eivätkö ne omat hautajaiset ole yleensä ne viimeiset, joihin osallistuu?

Ellen sitten kuitenkin ole saamassa ens elämässä enkelipestiä?

Jospa siihen hommaan vielä kelpaisin, vaikkei CV:ssä olekaan mainintaa enkelikoulusta. Lentolupakirja ja aiempi kokemuskin alalta puuttuu.

Muutenhan sitä onkin jo kaiken kokenut. Siinä tilassa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kommentit (0)

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Syksyn aikana olemme kuulleet, ettei mersua valoilla ohjata – vaan ratilla. Näyttää siltä, ettei yrityksiäkään  järjellä johdeta - vaan vuosikellolla. Ilmeisesti myös yt-neuvottelut on sijoitettu vuosikelloon. Ainakin niin säännöllisesti niistä uutisoidaan.

On trendikästä tuotteistaa työnhakijakin. Ole siis sekä yrittäjä että tuote, jonka kehityskulkua voi aikatauluttaa vuosikellon avulla.

Työttömän vuosikellossa budjetoinnin osuus korostuu:

Syyskuu. Työharjoittelu meni hyvin, uusi ammatti on näpeissä. Ohjelmistot on omaksuttu ja uusi termistö hallussa. Kehityshanke onnistui, budjetointi oli siis kannattava.

Mutta harjoittelupaikan organisaatiosta ei vaivauduta edes vastaamaan työhakemukseen.

Lokakuu. Lehdet putoavat puista ja samassa tahdissa myös putoilee muistista uusi, vasta opittu ammattitermistö. Budjettia on sopeutettava.

Marraskuusta maaliskuuhun – vuoden pimeimmän ja ankeimman ajan – mitataan tuotteen talvenkestävyyttä. Työ- ja koulutushakemusten hiontaa, CV:n päivittelyä, vaikkei se siitä mihinkään muutu. Jostain syystä tähän aikaan vuodesta ei tunnu sopivia koulutuksia alkavan.

Jossain vaiheessa tulee yksi ilmoitus. 500 työttömyyspäivää on kertynyt. Sitä tipahtaa työmarkkinatuelle. Tässä kohtaa vuosikelloa sarakkeessa lukee: Kela. Budjetti menee uusiksi. Jälleen.

Koittaa sekin onnellinen päivä, kun kuopus tulee täysi-ikäiseksi. Samalla tosin työmarkkinatuesta häviää lapsikorotus. Mistä löytyisi niin ohut höylä, millä budjettia vielä sopeuttaisi? Yhä.

Huhtikuu. Jos sattuu kuulumaan talven yli selvinneisiin, saattaa tulla valituksi johonkin uuteen työvoimapoliittiseen koulutukseen.

9 euron päivittäisellä kulukorvauksella pitäisi matkustaa ja syödäkin opiskelupäivän aikana. Lisäbudjetti ei kata edes pakollisia kuluja, eli budjettia on viilailtava. Taas.

Toukokuussa uskotellaan, että tästä se uusi ura lähtee nousuun. Lapsenlapset odottavat kesää.

Kesäkuu. Viimeistään nyt suomalaiset kömpivät koloistaan, ulkoilevat, mökkeilevät ja lomailevat. Lataavat akkujaan.

Mummi ei nyt kerkiä lapsenlasten seuraksi. Mummi on koko kesän työharjoittelussa. Palkattomassa työharjoittelussa. Budjettia on höylättävä. Ja taas.

Syyskuu. Uusi ammatti on näpeissä. Jälleen. Mutta harjoittelupaikan organisaatiosta ei vaivauduta edes vastaamaan työhakemukseen…

Kommentit (0)

Postimerkkeilyä voi harrastaa. Tai liikuntaa. Ja tanssia. Kirjallisuutta. Musiikkia. Kitaransoittoa. Muumimukien keräilyä. Remontointia. Autourheilua. Pyöräilyä. Posliininmaalausta. Ulkoilua. Kotoilua. Näitä kahta jopa yhtäaikaisesti; voi hyvinkin olla ihan pihalla ja samaan aikaan silti kuin kotonaan. 

Mutta miksi usein käytetään termiä ’harrastaa seksiä’? Mikä harrastus se on?! Onhan se yksi ilmeinen osa seksuaalisuutta, mutta että harrastus. Kun kirjallisuuden harrastajat voivat kokoontua jakamaan mielipiteitään lukupiiriin, niin…? Just.

Miltä se näyttäisi esimerkiksi CV:n loppupuolella? Siinä luottamustoimet -kappaleen jälkeen; ’Harrastuksiani ovat kirjallisuus, ulkoilu, seksi ja puutarhanhoito.’ Vielä kun tuo viimeksi mainittukin on erään Iken ansiosta saanut ihan vähän, hiukka oudon merkityksen.

Ainakin erottuisi hakijamassasta.

Kommentit (4)

Latinasta käännöksenä se tarkoittaa myös elämäkertaa. Mitä enemmän ihmisellä on ikää, sitä pidempi on todennäköisesti myös elämäkerta. Siis CV. Olen saanut osallistua muutamaankin koulutukseen, jossa on kerrottu, millainen CV on hyvä. Ja olen poistunut erilainen ohjeistus mukanani. Joka kerta.

CV:n on oltava asiakirjastandardin mukaan aseteltu.

 EI, sen ei tule olla jäykästi standardin mukainen vaan luova, että hakijan persoona pääsee esiin.

Ilmoita ensin koulutus, sen jälkeen työsuhteet.

EI, vaan ensin työsuhteet ja vasta sitten koulutus.

CV:ssä pitää ilmoittaa ikä ja nimi.

EI tarvitse – ei edes kannata ilmoittaa ikää, ainakaan jos on yli 40 v. Eikä nimeä, ainakaan jos on ulkomaalaistaustainen.  

CV:n tulee olla selkeä ja helppolukuinen.

EI, ei saa olla liian iso fontti eikä liian harva riviväli. On ihmisiä, jotka eivät pysty – oikeasti – edes lukemaan CV:tä, jos sen riviväli on liian harva. Aika paha. Voisin tarjoutua tilalle. Pystyn lukemaan tekstiä erilaisilla riviväleillä ja fonteilla.

CV:ssä on hyvä olla kuva hakijasta.

EI kukaan enää laita kuvaa. CV:n tulee olla video!  Jepjep. Kaikilla työnhakijoilla on mahdollisuus ja kyky videointiin. Varmaankin.

CV ei saa olla kahta sivua pidempi. EI SAA! Mitä siitä, jos olet ehtinyt moneen. Ei työnantajaa oikeasti kiinnosta, mitä kaikkea osaat. Hakijoita on paljon. Ei jaksa lukea pitkiä tarinoita. Eikä edes pysty, jos on väärä riviväli! Tiivistä, ei CV mikään elämäkerta ole.  - Ai, ei vai? Mutta latinasta käännettynä…

EI CV:n pituudella ole väliä. Sisältö on tärkein, kaiken mahdollisen voi kirjata, harrastukset, luottamustoimet vaikka perhesuhteetkin.  Siis sittenkin elämäkertakirjoittamista. Kirjaa siis viimeisen työsuhteen jälkeen mummeilut, kummeilut, lenkkeilyt, raksat & rempat, koulutukset ja vaikka ulkomaanmatkatkin. Sillä CV:ssä ei saa olla aukkoja.

Ei se ole mikään aukko! Se on pohjaton kuilu, johon viimeinen työnantaja tönäisi! Ja se tuntuu samalta kuin uni, jossa putoaa. Unessa putoaminen päättyy, kun herää. Tämä putoaminen sen sijaan jatkuuuuu...

Mikä se ongelmasi on? Teet vain täydellisen CV:n. 

Kommentit (2)

Seuraa 

Kirjoitan, että kohina korvien välissä välillä vaimenisi. Tekstieni aihepiirit vaihtelevat mielikuvituksen tuotteista havaintoihin ympäristöstä. Joissain teksteissäni saattavat vilahtaa kertojaääninä myös koiramme. Työelämää käsittelin aiemmin ulkopuolisena, sivustakatsojana. Allina kalliolla. Nyt työttömyys jäi taakse - ainakin osittain. Mutta kallion viisto pinta pitää Allin silti varuillaan.

Blogiarkisto

2018
2017
2016

Kategoriat