Kirjoitukset avainsanalla russeli

Maisa täss, moiksis!

Ku olin tositositositosi pikkune, ni Mami kerto, ett vaikk meist ei koskaan tuu isoi, ni silti me ollaa koirii isolla Koolla.

- Ai niinku Krusseleita? mä kysyin.

Siskot nauro ja Mamiki.

Täh. En tajunnu.

Mami kerto, ett tositositositositosi hirmuhitsin kauan sitte me kuljettii niinku laumoiss. Ja ihmisetki. Porukoiss.

Porukoill oli iltapimeell ain notskit. Vähäks pelottavaa. Siis me elukat niinku pelätää tulta. Sehä jos leviää, ni henki voi lähtee. Nääs. Niinku metsäpaloiss. Vaikk.

Mutt siell notskill ne porukat teki safkaa. Jotai tositosi namii. Ekaks ku joku meist yritti mennä lähelle, saatto kyll tulla kivi otsalohkoon. Mutt sitt ne porukat hogas, ett meist vois olla hyötyyki. Ett vaikk jos notski sammu, ni me vartioitii, ettei muit elkukoit tulis mestoille.

New Deal?

Ai ei se. Lempeä on lukenu historiaa, se sano, ett se on joku eri juttu.

Silti. Hyvä diili se oli! Sillon iltanotskill. Tiätsä, me saatii safkaa ja ihmiset turvaa. Joojoo. Kato, meidän homma on suojella omaa laumaa. SE on koiran tehtävä. Mami sano.

Tiätsä. Ku ihmiset alkaa nahistuu, ne niinku alkaa nukkuu sellast koiranunta. Sillai meist on tullu vähä niinku samiksii. Musta ja mun laumasta. Lempeä kävi sitt lekuriss. Sill oli kai nuha tai joku ahistus. Vai oliks se sitt just se nahistus?

Tiätsä. Aattele vähä. Lekuri käski laittaa koiran pois makkarista.

Täh. En tajunnu.

Ei ollu kummone lekuri.

Jos ihmisell on nuha, me lämmitetää jalkoi. Jos sill on ahistus tai vaikk nahistuski, me mennää oikee piiiiiitkäks siihe kylkee kiinni. Sillai kato tiätsä, ett nuku sä vaa. Mä oon täss ja vartioin, hei.

Ku mä kerta oon Krusseli.

Tuli iha ikävä Mamin nauruu.

Kommentit (2)

Musta hattara
1/2 | 

Voi Maisa, oot niin oikeassa,te TODELLAKIN ootte terveyden edistäjänä; verenpaine laskee, kkun koiraa saa silittää♥️

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Maisa täss, moizuli!

Tiätsä mitä. Tai no - ensin kyssäri - onks kaikki jätkät sikoi?

Kato.

Oltii treffeill.

Katottii leffaa. Oli hyvä. Tykättii molemmat.

Se oli toi noi nii joku Lemmikkien salainen elämä. Aika totuudenmukainenki. Varsinki puhekohtaukset. Korvat pystyss kuunneltii, mitä ne bamlas. Tai no - oli siin jotai överii, mutt muuten iha hau-hau-hau-hauska. Joo.

Käytii syömäss. Kimpass. Tietty.

Kuha chillailtii. Kimpass. Tietty.

Mutt sitt frendi rupes kuolaa jotai muit dooriksii. Töllöstä! Kelaa. Vaikk mä olin kanss iha siin.

Vähäks otti nuppiin.

Vähäks mä hermostuin.

Ku mä hermostun, ni

meen syömään. Vedin sitt frendinki safkat. Öyh.

Lempeä sano, ett oli jotenki naisellinen reaktio. Täh? En tajunnu.

 

Enkä mä jaksanu sitt kauaa mököttää.

Ni eiks oo aika söpölihöpöli - mun ikioma <3 bumtsibumbumbumtsibumbeliini <3.

M-U-N!

Vaikkei ookaa russeli. M-Ä oon!

Kommentit (0)

Maisa täss, moiks.

Mua ei huvita. Mikää.

Lempeä on iha b-l-ä-ä-h. Se vaa komentelee.

Eikä anna ees maksalaatikkoo. Epist.

Mull on kai toi masis.

Kato ku en mä löydä sua täält. Kellaristaki etin jo. Saunastaki - vaikk en yleensä mee ees kynnykselle. Siell kastuu. Yäk.

Luja hei!

Kuuleks mua?

Mihi sä menit?

Teinks mä jotai tyhmää?

Enks mä tehny jotai?

En mä tarkottanu, hei.

Miss sä oot?

Tuukko takas - niinku ikinä?

Mull on ikävä!

 

Kommentit (0)

Maisa täss. Moooiii!

Sitä oon vaa miettiny, ett millon on niinku liikaa tota ruutuaikaa?

Tiätsä?

Ku mun mielest Lempeä on aika usein toss niinku koneell? 

Ett niinku mitä sä tekisit, jos sä oisit niinku mä? 

Ett niin niinku mitä täss sitt kantsis tehdä? Tiätsä?

Ett niin niinku, missä täss on se joku hiiri?

Voiks sen syödä?

Mä en kyll tahtois, eiks se ooki aika pieni, se hiiri - ku oon enempi toi noinnii rottakoira. Luja on sanonu.

Nääsku mä oon toi noinnii russeli. Tiätsä.

Sitä paitsi toi noinnii maksalaatikko on parempaa. Mun mielest.

.

.

Mutt ett siihen ruutuaikaan - Auttaaks tää?

Kommentit (0)

Seuraa 

Kirjoitan, että kohina korvien välissä välillä vaimenisi. Tekstieni aihepiirit vaihtelevat mielikuvituksen tuotteista havaintoihin ympäristöstä. Joissain teksteissäni saattavat vilahtaa kertojaääninä myös koiramme. Työelämää käsittelin aiemmin ulkopuolisena, sivustakatsojana. Allina kalliolla. Nyt työttömyys jäi taakse - ainakin osittain. Mutta kallion viisto pinta pitää Allin silti varuillaan.

Blogiarkisto

2019
2018
2017
2016

Kategoriat