Kirjoitukset avainsanalla dekkari

Ei mitään vanhanaikaista Neiti Marplea, jolta ei edes hiukset menneet epäjärjestykseen murhia selvitellessä.

Oisko kuitenkin käynyt niin, että Midsomerit, CSI ynnä muut poliisisarjat olisivat päässeet mieleen vähän liikaa?! Heh. Hyvin varustautuneena suoraan raa’an murhan tapahtumapaikalle.

Paitsi kyllä Horatio Cainen tutkijaryhmään kuuluneet naiset aina marssivat salkkuineen vaikka rämeen keskelle prässit ojennuksessa, valkoisissa paitiksissaan ja korkkareillaan. Noh, täällä ei nyt näy edes Horation aurinkolaseja. Ite pitää hoitaa hommat.

Saimme ilmoituksen, että täällä on tapahtunut murha. Oikeammin sarjamurha. Kaksi uimaria löydettiin hukkuneina. Lisäksi kaksi muuta löydettiin tuntemattomasta syystä menehtyneinä. Koska alueella on tänä kesänä tapahtunut ainakin yksi väkivaltainen hyökkäys, piti asiaa lähteä tutkimaan vakavasti.

Mutta hetkinen. Voi ei! Kukaan ei ole eristänyt ja vartioinut surmapaikkaa. Todisteista ei näy jälkeäkään!

Todisteiden tuhouduttua Criminal Minds -yksikkömme tutkija joutui päättelemään tapahtumien kulun. Hän rekonstruoi tapauksen ja lähetti selontekonsa viranomaisille.

EU, MTK, ELY, Luke, Natura 2000, AVI, Evon Metsäopisto, Pappilan Hätävara sekä paikallinen kotiseutuyhdistys KeTTutytöt ry tutkivat aineiston omissa puolueettomissa toimikunnissaan. Yhteisessä loppuraportissa todetaan: Luonnon moninaisuus näyttäytyy toisinaan niin, ettei ekosysteemimme yksinkertaisin olento voi ymmärtää. Tapaukseen liittyy inhimillinen, mutta tuomittava ja törkeä huolimattomuus; traaginen virhe on johtanut tapahtumasarjaan, jonka lopputulemana olemme menettäneet yhteisömme tärkeitä jäseniä. Kyseessä on ollut mahdollisesti kolme erillistä, traagista tapaturmaa. 

Keitä uhrit olivat?

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kommentit (5)

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Marple.

”Neiti Marple, otaksun. Saatat vaikuttaa hupsulta ja hajamieliseltä, mutta terävä mielesi työskentelee taukoamatta.” Väittää siis Kodin Kuvalehden testi.

Minäkö hupsu? Saatan ollakin. Hajamieliseksi en tunnustaudu tai ainakin yritän pysyä kartalla tekemällä kalenterimerkinnät aina heti – ennen kuin ehdin unohtaa sovitut asiat.

Mutta kyllä vain, mieleni tahkoaa koko ajan. Terävyydestä en tiedä, aika paljon painokelvotonta, mutta joskus jotain blogiin soveliastakin. Ehkä.

Tänään voisinkin paeta todellisuutta St. Mary Meadiin. Uppoutua tarinaan.

Murha maalaiskylässä on Agatha Christien ensimmäinen neiti Marple –romaani. Vuodelta 1930, ajatella, lähes sadan vuoden takaa.

Mutta siinä se viehätys piileekin; mennyt maailma, johon ei ole paluuta muuten kuin tarinoiden kautta.

Kommentit (0)

Seuraa 

Kirjoitan, että kohina korvien välissä välillä vaimenisi. Tekstieni aihepiirit vaihtelevat mielikuvituksen tuotteista havaintoihin ympäristöstä. Joissain teksteissäni saattavat vilahtaa kertojaääninä myös koiramme. Työelämää käsittelin aiemmin ulkopuolisena, sivustakatsojana. Allina kalliolla. Nyt työttömyys jäi taakse - ainakin osittain. Mutta kallion viisto pinta pitää Allin silti varuillaan.

Blogiarkisto

2019
2018
2017
2016

Kategoriat