Kirjoitukset avainsanalla Kauppias Matti

Torstaina syötiin kakkua. Oli syntymäpäivä. Ton.

Perjantaina syötiin kakkua. Kun kerran kakkua oli.

Lauantaina syötiin kakkua. Oli syntymäpäivä. Tän.

Sunnuntaina syötiin kakkua. Kun kerran kakkua oli. Vieläkin.

Maanantaina syötiin kakkua – yhteiseltä lautaselta. Ihan kuin 35 vuotta sitten.  Kun sitä kakkua oli. Vieläkin!

Onneksi tuli arki.

Ja kakkukin loppui. :)

Otsikon lainasin plop-plop 'yhteistyökumppanin' synttäritoivotuksesta. Hei, kiitos.

Mutta kauppiaat Janne ja Matti - ettehän te vaan tiedä, MINÄ VUONNA mä oon syntynyt?!

 

Kommentit (0)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Hehee!

Hei, kiitti teille. Ja kukkanen ohessa.

Olipa nopeasti reagoitu palautteeseen. Vastahan tiistaina huutelin kahvitarjousten perään.

Ja nyt sitä jo saa, alta kympillä kolme pakettia.

On tainnut pitää kiirettä, että tuotetta on saatu äkkiä kauppoihin. Sitt vielä mainokset ja niiden painatus. 

Kyllä mä vähän aavistelinkin palautteeni voimaa ;), kun eilen käväisin kaupassa ja kahvihyllyssä oli aikas paljon paketeita.

Tai siis hyllyn alla. Lavalla.

Vaan ei ollut tarjousläpykkää. Vielä.

Tarkistin.

Sitten Janne lähetti mulle illalla viestin.

Henkilökohtaisen. Vain mulle.

Kiitti kutsusta, tuun tänään käymään.

 

Kommentit (0)

Tämä on nyt avointa – tai ainakin sinne päin – palautetta keskusliikkeille ja kauppiaille.

Sitä vaan, että

Mitäs pelleilyä tämä nyt on?

Kahvivarantoni on huvennut melkein viimeiseen poroon! Oli aika, kun parikymmentä pakettia odotti vuoroaan tällä samalla hyllyllä.

Tarjouksia kehiin nyt. Ja sassiin!

Tässähän joutuu pian säännöstelemään kahvinkulutusta. Vai pitääkö mennä vahtimaan naapurin tammen juurelle ja odottaa terhosatoa? Mm. niistä tehtiin korviketta. Kahvin vastike taas tehtiin kuulemma voikukan juurista. Pitäisikö kokeilla?

Mikä kuppikoko kahvia, sitä oikeaa, sinulle riittäisi?

Eihän elämästä mitään tule ilman kahvia!

Vai tuleeko?

Kommentit (7)

Vierailija
4/7 | 

Kahvi sisäänheittotuotteena ei ehkä enää houkuttele. Tai sitten kahvinmaailmanmarkkinahinta näkyy katteissa jo niin, ettei kahvin alennusmyynti kannata. On arveltu, että tulevaisuudessa vain rikkailla on varaa juoda kahvia, sillä ilmastonmuutoksen myötä kahvituotanto pienenee tai loppuu kokonaan. Kannattaa tosiaan alkaa jo katsella korviketta ;)

Jotkut blogeista keskittyvät yhden teeman ympärille, on kissa-, koira-, ruoka-, juoma-, sisustus-, käsityö-, kirjallisuus-, vauva-, matkailu-, mitä ikinä-blogeja.

Noh. Mä en taida osata.

Jos katsot hakusanalistaani (kategoriat), huomaat, että työttömyydestä oon jauhanut. Aika paljon. Siitä kun on kokemusta. Tuli pyytämättä.

Mutta joo. Jauhan siitä jatkossakin. Koska se osuu moniin. Liian moniin. Pyytämättä.

Blogeissakin pitäisi kai osata myydä. Aihetta. Tuotetta. Mielipiteitä.

En taida osata. Koska silloin koko blogia ei olisi syntynyt. Olisin näet myynyt itseni ensimmäisissä liikennevaloissa uuteen duuniin. Tai ainakin toisissa, niissä Vihdintien valoissa. Ei silloin tullut mieleen. En siis osannut. Myydä. Siksi kirjoitan.

Aiheet tupsahtelevat mieleen pyytämättä. Plop. Plop plop. Plop plop plop plop.

Noh. Nyt se meni kuitenkin markkinoinnin puolelle. Kaikkihan tietää, että plop plop – nehän on Plussapisteitä. Eikö?

Kauppias Matista oonkin kirjoittanut.

Ettei olisi ollut Matti, kun aloitti piirityksen jo vuosia sitten. Sitten kauppias Janne tuli näille nurkille notkumaan ja aloitti lähentelyn. Postipoika raahasi salkussaan kirjeitä ja ja kortteja. Luuriinkin sateli viestejä. Henkilökohtaisia viestejä. Vain minulle.

Sitten ne loppuivat. Yllättäen. Taisi Janne löytää jonkun kiinnostavamman.

Matti tuli takaisin kehään. Aikansa pommitti taas. Pyytämättä.

Yllätyksenä sen sijaan tuli, että Janne kiinnostui musta uudestaan. Käyvätköhän musta oikein nyrkkitappelua jossain Keskon kuntosalilla? Nääs Jannen tultua takaisin kuvioihin, Matti jätti mut. Taas.

Jotenkin epäilyttää, ettei taida kumpikaan herroista olla oikeasti kiinnostunut musta.

Vaan mun vähistä euroista.

Blogeista ja työttömyydestä liikennevalojen kautta miehiin, mustasukkaisuuden syövereistä rahan valtaan.

Milloinkaan, lukijani, et voi tietää, mihin tekstini johtaa. Pyytämättä.

Kuten en mäkään tiedä, mitä mieltä olet, lukijani?

Entisessä elämässä työpaikan blogissani sentään kerran oli kommentti: ’Jonninjoutavaa jorinaa. ’

Hän ainakin ilmaisi mielipiteensä. Kiitos siitä! J

Etsisinkö yhden teeman, jossa pysytellä – vai annanko ajatuksen viedä ja käsien kirjoittaa?

Kommentit (2)

Chocolate and sparkles
Liittynyt7.9.2015
1/2 | 

Sama problematiikka täälläkin. Aina ei huvita kirjoittaa ruoasta. Kirjoja ei ehdi lukea riittävästi. Omia ajatuksia ei välillä ole, ainakaan sellaisia julkaisukelpoisia. Mut hei, ei elämässäkään voi valita vain yhtä juttua, joten blogimme seurailkoon samaa trendiä.

Seuraa 

Kirjoitan, että kohina korvien välissä välillä vaimenisi. Tekstieni aihepiirit vaihtelevat mielikuvituksen tuotteista havaintoihin ympäristöstä. Joissain teksteissäni saattavat vilahtaa kertojaääninä myös koiramme. Työelämää käsittelin aiemmin ulkopuolisena, sivustakatsojana. Allina kalliolla. Nyt työttömyys jäi taakse - ainakin osittain. Mutta kallion viisto pinta pitää Allin silti varuillaan.

Blogiarkisto

2019
2018
2017
2016

Kategoriat