Kirjoitukset avainsanalla keräily

Keräily on geeneissämme, väitetään. Mikä helpotus! Se en siis ole minä vaan jo esivanhempani, jotka aloittivat koko sopan.

Ihan nopeasti listaten, mitä muun muassa olen säästänyt, ’koska sitä voi vielä joskus käyttää jossain’ –periaatteella:

Muovikassit. Niitä kerää kaikki. Jos ei muuten niin roskapusseiksi. Olen jopa perinyt niitä – säkeittäin.

Pahvilaatikot. Pitäähän niitä olla. Että voi sitten pakata tavaroita, joita säästää.

Jäätelötikut. Muistan lapsuudesta sellaiset muoviset. Niistä sai rakennettua jotain. Nippu sellaisia löytyi vintiltä.

Puisia tikkuja taas voi käyttää askarteluun. Jos ei muuten niin liiman levittämiseen. Jos liimaa joskus jotain. Ovat kuulemma toimivia myös silikonin levittämiseen/tasoittamiseen. Tiedä tuota sitten.

Kengännauhat. Aina tulee uusia kenkäpareja, joihin voi tarvita varanauhoja. Kyllä, olen joskus onnistunut ostamaan niin laadukkaita kenkiä, että nauhat katkeavat ennen kuin kengän kilometrit täyttyvät.

Poikani sen sijaan kuluttaa kengät loppuun, ennen kuin nauhat ehtivät edes likaantua!

Napit. Onpa ne kauniita. Kun vain raatsisi käyttää (lue: jaksaisi/viitsisi ensin irrottaa nykyiset ja vaihtaa ne toiset kauniimmat tilalle…). Niitäkin olen perinyt rasioittain, purkeittain…

Nepparit. Tosi käteviä. Jos osaa ommella ne vastakappaleet täsmälleen samoihin kohtiin. Minä en yleensä osaa. On montaa kokoa, liuskoittain. Perittyjä nekin.

Naulat. Noh – niitäkään en itse kerännyt. Sain perinnöksi. Eikä puolisko voi sietää niitä. On näet ruuvisukupolvea. Hän.

Mainoskynät. Tarpeellisia ovat. Silti kynää ei löydy, kun on puhelimessa ja pitäisi saada kirjoitettua nopeasti jotain TÄRKEÄÄ.

Oliko tämä lista tärkeä?

Ei ollut. Tulipa vain mieleen.

Entä sinä, KonMarin hullaannuttama – eikö kodissasi ole yhtään tämän listan esineistä?

 

Kommentit (4)

Vierastelija

Muovikassit säästetään tietty roskapusseiksi, kenkä ym laatikot säästetään, jos niitä joskus tarvitsisi vaikka joululahjan pakkaamisen (yleensä niitä ei siinä vaiheessa muista). Napit on ihania, vaikkei niitä mihinkään tarvii...ja vaatteiden mukana tulevia varanappeja - neppejä on laatikot pullollaan, en oo ikinä tarvinnut! Sitten meillä on 4 piirongin laatikkoa täynnä kaikenlaista pikkusälää, jota voi joskus tarvita...mutta käytettyjä lahjapapereita ja naruja EN säästä ?

allikalliolla
Liittynyt31.10.2015

Niin, ne niittinapit, esim. farkkuihin. Ne on puoliskon keräilykohde. On se niittipuristinkin. Ollaan tarvittu ja monesti.

Hyvä kun muistutit - lahjapapereista olen - monesti - tehnyt esim paketti/joulukortteja. Loistavaa materiaalia. Varsinkin jouluaiheiset. Täytyykin aloittaa jo seuraavan tärkeiden tavaroiden listan muokkaaminen. ;)

Vierastelija

Ai niin, ne mainoskynät - ei niitä pois voi heittää, ja kuten totesit, ei niitä koskaan ole käsillä kun tarvitsisi...

Äitini puhui vuosikaudet rakentavansa pelkistä lankuista ja tiiliskivistä itselleen lehtihyllyn. Hylly jäi aikeeksi, mutta siinä sitten säilytettäviä lehtiä kertyi ja kertyi ja kertyi...Varmaan kokonaisia vuosikertoja olisi ollut pilvin pimein. Olivat vain niin sekaisin ja tuhottomin määrin, että suurin osa on jatkanut nyt matkaansa paperinkeräykseen.

Mutta. Geenit määräävät kuulemma keräilijöiden toimintaa. Siksi en mitenkään voinut kaikkia lehtiä(kään) hävittää! Vanhimmat ovat 40-luvulta. Minulle aarteita. Jostain syystä tultaessa 80- ja 90-luvulle asti lehtipinoissa, ei säästäminen tuntunut enää niin tärkeältä. Se aika tuntuu olevan niin lähellä. On kuitenkin joitain numeroita tallessa. Ainakin omien lasten syntymävuosilta.

Viime kesänä lahjoitin kassillisen vuoden -85 lehtiä Vantaan museon teemakohteeseen asuntomessuilla. Vain kassillisen. Löysin sen vuoden loput lehtipinot vasta sitten myöhemmin, loppukesästä.

Hyllylevyjä ja tiiliskiviäkin olisi myös ollut. Mutta päädyin hyödyntämään vähän eri materiaalia. Tämän hyllyn nimi on Suuret venäläiset klassikot =). Eihän ne yksinään olisi riittäneet, niin saivat seurakseen myös Valittujen Palojen Kirjavalioita.

Kunhan kesällä kerran on aikaa, niin istun vintillä hyllyn ääreen ja humahdan menneisiin vuosikymmeniin.

Kommentit (2)

Chocolate and sparkles
Liittynyt7.9.2015

Mä tein Rankan karsimisurakan ja nyt kaikki mahtuvat kirjahyllyyn ja siinä on vielä sellaisia ilmavia rakojakin välissä.
Mutta oli se rankkaa. Ja kohta alkaa näyttää siltä, että projekti pitää tehdä uusiksi. Pitääköhän turvautua Marie Kondoon?

Seuraa 

Kirjoitan, että kohina korvien välissä välillä vaimenisi. Tekstieni aihepiirit vaihtelevat mielikuvituksen tuotteista havaintoihin ympäristöstä. Joissain teksteissäni saattavat vilahtaa kertojaääninä myös koiramme. Työelämää käsittelin aiemmin ulkopuolisena, sivustakatsojana. Allina kalliolla. Nyt työttömyys jäi taakse - ainakin osittain. Mutta kallion viisto pinta pitää Allin silti varuillaan.

Blogiarkisto

2018
2017
2016

Kategoriat