Kirjoitukset avainsanalla norsun muisti

En tarkoita fyysistä väkivaltaa. Minun mieleni myrkytti huonosti hoidettu, vuoden mittaiseksi venytetty  yt-kierros ja tilanteeseen nähden ylimitoitetut irtisanomiset.

Mietit varmaan: ’Hullu, päästä irti! Mitä roikut menneessä yhä!’

Kunpa se olisikin niin helppoa.

Kun tuhannet ja taas tuhannet kokevat sen. Saamme yhä lukea joukkoirtisanomisista, niistä pienemmistähän ei edes uutisoida. Joukossa onneksi on (ehkä?) hyvinkin hoidettuja tapauksia, mutta veikkaan, että suuri osa irtisanomisista johtaa karuun ja pitkittyessään lamauttavaan työttömyyteen.

Työttömäksi joutuvaa syyllistetään. Tänään HS-mielipidesivulla eräs päättäjämme kertoo, kuinka olisi reilua muita kohtaan ottaa pienipalkkainenkin työ kuin olla kokonaan ilman työtä.

Juuh. Työtönhän tässä se epäreiluimmin käyttäytyvä onkin! Siitä huolimatta, että tilanteeseen johtaneet tekijät ovat ihan muualla.

Jaksetaan vuodesta toiseen pohtia, mitä niille työttömille pitäisi tehdä. Mistä niitä koko ajan tuleekin? Heh.

Hei, olisiko tähdellisempää miettiä, miten sitä toista tahoa valvottaisiin pitämään työntekijänsä töissä!?

Ei ollut kivaa sekään, että ihmiset, joiden kanssa oli tehty töitä yhdessä vuosia, lakkasivat katsomasta kohti. Saatiin ihan rauhassa, omana ryhmänä ruokailla niinä viimeisinä päivinä. Luottamushenkilöt huokailivat. Mutta oikeasti tukea ei saanut.

Jäi vain tunne äänettömästi lausutusta: ’Etkö voisi vain olla hiljaa ja mennä sivuovesta ulos, niin me täällä jatkettais töitä, jäädään varmaan tänäänkin ylitöihin…’

Mennyt on mennyttä. Aika laimentaa tunteet. Norsun muistille vain en voi mitään. Saatan olla mammuttikin. Jo sukupuuttoon kuollut. ;)  Mutta kuten eläin, minäkin muistan huonon kohtelun.

Onnekkaana olen nyt työllistynyt edes osa-, etä-, määräaikaisesti, mutta

Niinpä.

Kommentit (0)

Seuraa 

Kirjoitan, että kohina korvien välissä välillä vaimenisi. Tekstieni aihepiirit vaihtelevat mielikuvituksen tuotteista havaintoihin ympäristöstä. Joissain teksteissäni saattavat vilahtaa kertojaääninä myös koiramme. Työelämää käsittelin aiemmin ulkopuolisena, sivustakatsojana. Allina kalliolla. Nyt työttömyys jäi taakse - ainakin osittain. Mutta kallion viisto pinta pitää Allin silti varuillaan.

Blogiarkisto

2018
2017
2016

Kategoriat