Kirjoitukset avainsanalla koulutus

Kun yleensä teen töitä keskenäni, on suoranaista juhlaa saada kutsu koulutukseen. Jesss. Tavataan ja ehditään kerrankin vertailla kokemuksia, miten homma on alkanut luistaa vajaassa vuodessa. Ryhmä ei ole perehdytyksen jälkeen koossa ollutkaan. Kiva nähdä!  J

Siinä ilossa unohtuu se tosiasia, että uutta matskua on tulossa taas silmät ja korvat täyteen. Ja ylikin. Ensimmäisen koulutuspäivän jälkeen aivot vielä naksuttelevat uusia asioita lokeroihin kohtuullisella tahdilla.

Toisena päivänä alkaa jo materiaalit seota niin pöydällä kuin päässäkin. Miten voikin olla sama perustyö, mutta toteutus jälleen eri alustalla ihan eri juttu.

Seuraavana yönä aivolohkoissa oli ruuhkaa. Tiedostot jumittivat ja käytävillä melskasi niin tinnitus kuin verenpainekin.

Työluuri oli jo hermostunut ja päättänyt olla ostamatta enää matkalippua. Onkohan siihen ladattu työterveyshuollon etäyhteys? Hmmm.  Aktiivisuusrannekkeen, luurin ja työterveyshuollon yhdistelmä. Siinä vinkki sovelluskehittäjille. Hehee.

Kolmas koulutuspäivä alkoi. Sitä matkalippua ei siis saanut. Sitten dösä jätti tulematta. Lopulta kipitellessäni myöhässä kohti työpaikkaa, yritti joku mua vielä kiireisempi hujauttaa autollaan päälle suojatiellä. Hyvä aamu.

Päivä kului erilaisia tunnuksia ja salasanoja luodessa. Ja hukatessa. Etenkin tätä jälkimmäistä. Edes vanhat salasanat eivät löytäneet aivoista sormenpäihin asti, kun niitä uusia oli niin innokkaasti väsäilty.

Onhan se kätevää yhdistää työkalujen päivitys koulutusten yhteyteen

 – ellei sitä muistettavaa uutta matskua olisi jo tullut kahden päivän täydeltä. Pääparka ei yksinkertaisesti enää vastaanota kaikkea.

Silti laitteet vaihtoon. Nyt. Taas. Miten voikin olla mahdollista, että keskenään täsmälleen samanlaiset laitteet voivat näyttää niin erilaisia näkymiä kullekin. Taas.

Kolmenkymmenen läppärin ja luurin muokkaaminen käyttökuntoon kaikkine sovelluksineen yhtäaikaisesti kolmenkymmenen eri tavoin kätevän käyttäjän toimesta – se on, kuulkaa, itse koettava.

On se.

IT-asioista paremmin perillä ja läsnä olleita täytyy ihailla. Pitkät pinnat kestivät, vaikka vastaanottopuolella tuntui pikemmin piuhat venähtäneen.

Kieroutunut huumorintaju on kuitenkin hänellä, ken keksi aikatauluttaa tämän meille, tässä työssä kokemattomimmille, 13. päivä – perrrjantaina!

Jos maanantaina salasanat ovatkin hukassa – kertyi paljon hymyilyttäviä hetkiä muisteltavaksi. Taas.

Jonain päivänä nämäkin laitteet konnuuksineen on hallinnassa.

Ja sitten ne voidaankin vaihtaa. Taas. Jonkun koulutuksen yhteydessä.

Sitä onnenpäivää  odotellessa – ollaan yhteydessä – ETÄyhteydessä! J

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kommentit (0)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa 

Kirjoitan, että kohina korvien välissä välillä vaimenisi. Tekstieni aihepiirit vaihtelevat mielikuvituksen tuotteista havaintoihin ympäristöstä. Joissain teksteissäni saattavat vilahtaa kertojaääninä myös koiramme. Työelämää käsittelin aiemmin ulkopuolisena, sivustakatsojana. Allina kalliolla. Nyt työttömyys jäi taakse - ainakin osittain. Mutta kallion viisto pinta pitää Allin silti varuillaan.

Blogiarkisto

2018
2017
2016

Kategoriat