Kirjoitukset avainsanalla perfektionismi

Olen tainnut täälläkin joskus kertoa keskeneräisistä käsitöistäni. Nämä nallukat ovatkin olleet melkein ikuisuusprojekti.

Muistaakseni ostin nämä lohduksi ja ajanvietteeksi itselleni työttömyyden jollain kilometritolpalla. Että onpa jotain tekemistä sohvalla syljeskellessä. Sijoitan ne sitten Nallekammariin, Hämeeseen.

Alkuvuodesta löysin tyttöpuolisen vielä korkkaamattomasta paketistaan. Mutta. Vihdoin aletaan olla loppusuoralla.

Tai miten sen nyt ottaa. Enäähän ei tarvitsisi kuin löytää ja ostaa ne täsmälleen oikeankokoiset sisustyynyt. Ei ole muuten ollenkaan niin helppoa kuin luulisi. Taustakangas taitaa jo löytyä. Jos sen värisävy vain on täsmälleen oikea. Täytyy tarkistaa. Sekin. Sitten pitäisi vielä ommellakin.

Monta on työvaihetta tässä vielä.

Kuvassa ollaan vielä sinistä vaille valmiina.

Noooh. Nyt se on kanavapujottelun vaiko ristipisteilyn osalta valmis. Kumpi lie se ihan oikea termi?

Vaan mitäh?!

Eih.

Ei voi olla!

Ohjeessa muistutetaan neulailemaan aina samansuuntaisesti. Että ristiinpistot kulkevat samaan suuntaan. No tietysti. Kuka sitä nyt muuten tekisikään?

Mutta ja voih!

Siinä se on.

Yksi niistä sinisistä ristiinpistelyistä on väärinpäin!

Eih.

Kestänkö?

Pystynkö?

Voinko elää tämän kanssa?

Huoh. Yritän olla katsomatta tuota karmeaa virsettä työssäni.

Oijoi. Katse hakeutuu herkeämättä juuri siihen yhteen väärinpäin pistoon!

Hah. Perfektionismi on p… - noh, sieltä. Sanovat jotkut. Enkä edes ole perfektionisti vaan suorastaan huithapeli!

Ainakin niin uskottelen itselleni. 

Annan sen väärinpäin pistelyn olla. Minäpä en välitä. En korjaa. Olkoon puumerkkini. Lapsenlapset saavat kilpaa etsiä väärinpisteltyä. Sitä ainoaa!

Hahaa. Pystyn tähän kyllä.

Vai jos kuitenkin korjaisin sen…

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kommentit (2)

Chocolate and sparkles
Liittynyt7.9.2015
1/2 | 

Multa ei onnistuisi, siis todellakaan! Olen sitä ihmistyyppiä, joka hihkuu riemusta osatessaan tehdä ketjusilmukoita. Ei perfektionismia täällä, ei lähimaillakaan.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa 

Kirjoitan, että kohina korvien välissä välillä vaimenisi. Tekstieni aihepiirit vaihtelevat mielikuvituksen tuotteista havaintoihin ympäristöstä. Joissain teksteissäni saattavat vilahtaa kertojaääninä myös koiramme. Työelämää käsittelin aiemmin ulkopuolisena, sivustakatsojana. Allina kalliolla. Nyt työttömyys jäi taakse - ainakin osittain. Mutta kallion viisto pinta pitää Allin silti varuillaan.

Blogiarkisto

2018
2017
2016

Kategoriat