Kirjoitukset avainsanalla byrokratia

Niinkin ensvanhainen kieli kuin onkin, latinan lainalaisuudet alkavat jatkuvasti osua.

Mutta joo. Uhkasin tehdä oikaisuvaatimuksen päivärahapäätöksestä. Päätin kuitenkin ensin soittaa. Ja soitinkin.

Fiksusti muotoillen kassan toimihenkilö kertoi, miten on ihan tuurista kiinni, paljonko on vähän.

"Sulla kävi oikeastaan tuuri elokuussa. Mutta sitten olikin huonompi tuuri syyskuussa."

Ihan totta!

Lyhyt matikka ei riittänyt niitä kaavoja kuunnellessa. Lopputulema kuitenkin oli, että kaksi kertaa kuukaudessa palkkaa nauttiva osa-aikatyöntekijä saa olla onnellinen, jos sattuu päivärahaa ylipäätään saamaan.

Ja vielä onnellisempi pitää ymmärtää olla, kun karenssi aina välillä tulee ja sekoittaa laskentajaksoon kuuluvien päivien lukumääriä ja tunteja. Että jonkun kuukauden kohdalla arpaonni suosii. Ehkä.

Siksi siis sama määrä työtunteja saattaa oikeuttaa toisella laskentajaksolla jopa jonkun satasen tukeen. Ja sitten seuraavassa jaksossa erityislaskenta tarjoaa nolla euroa.

Joo-o. Tämä logiikkahan on niin raudanluja, että pitäisi jokaisen tollonkin ymmärtää.

Että ihan arpomalla ne tukieurot tulevat. Jos ovat tullakseen.

Ettei vain olisi jotkut käsitellyt nopat käytössä?

Eikä! Lain kirjainta ne siellä tavun tarkkuudella noudattavat. En epäilekään. Mutta kuka onneton sen lain päästi valmisteluun asti? Ja vielä hyväksyi - selkiyttämään ja parantamaan tuntityöntekijän asemaa?! Että tulojen ja elämän ennakointi olisi helpompaa?

Nii. Kuka nyt arpapeleistä sattuu tykkäämään. Tietty.

Mutta hei. Eihän tälle voinut kuin nauraa.

Että voikin olla näin järjettömiä järjestelmiä. Eihän tätä kukaan usko!

 

Kommentit (0)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Olen joskus yllättänyt itsenikin pitkä!pinnaisuudellani. Joojoo.

Oikeastihan olen ruutitynnyri, joka pamahtelee ihan omia aikojaan.

En enää millään jaksaisi tätä sirkusta. Leivästä ei pian näy kuivahtanutta känttyäkään tällä menolla. Huvista puhumattakaan.

Sain kirjeen. Taas. Sori siitä, hei.

Jo aiemminhan marisinkin jo. Elokuussa iski karenssi. Kuukauden tunnit yhteensä 94. Korvattavien päivien työtunnit oli noin 69 tuntia. Kuukauden viimeiset päivät menivät sitten harakoille. Siis karenssiin. Mutta euroja tuli kuitenkin, jopa enemmän kuin aikoihin. Siis elokuussa. Kiitti.

Uusi kirje kertoo: Eka aanelonen kertoo karenssin jatkuneen syyskuussa. No se oli tiedossa. Kun ei ne elokuun päivät riittäneet. Ja karenssithan on kivoja. Kuka sattuu tykkäämään? Lainsorkkijat ainakin.

Toka aanelonen kertoo, etten tarvitse lopultakaan kuukaudelta tukieuroja. Olenhan tehnyt (taas) liikaa töitä, yli 80% alan yleisestä työajasta.

Täh. Liian pitkä lause varmaan - en ymmärtänyt.

Lyhyt matikka ei nyt riitä tässä laskutoimituksessa.

Nääs syyskuun tunnit yhteensä 87. Ekan viikon reilut 16 tuntia meni taas harakoille. Jäljelle jääneet kolmen viikon työt ovatkin tällä kertaa liikaa?

Lähes identtiset työkuukaudet. Osa-aikatyössä ne tunnit vain sijoittuvat miten sattuu, voi olla jopa lähes täysi työviikko ja loput sitten ei.

En tajuu. En jaksa. 

Eikö lakia pitänyt rukata selkeämmäksi ja kai sen alkuperäinenkin tarkoitus oli kompensoida ansionmenetystä. Eikä saada ihmisiä järjiltään?

Jälleen uusi lakipykälä, johon vedotaan.

¤¤¤!ttaa niin ....t#¤%"#sti nämä lappuset.  Sytytyslanka alkaa savuta jo.

Aloin lukea työttömyysturvalakia. Haha.

Kuolo korjaa, ennen kuin tästä prujusta tolkkua ottaa, mutta jossain vilahti jotenkin näin: työttömyysturvaan on oikeutettu, jos on työttömänä ottanut vastaan osa-aikaisen työn.

Osuma.

Homman pitäisi siis olla kunnossa. Ja edes muutamien eurojen kilahdella tilille.

Huti! Sehän olisi ihan liian iisii. Kuinka monta kertaa on kuultu, kuinka olisi reilua ottaa edes se osa-aikainen työ vastaan. Nii-i! Olisikin. Reilua?!

Sen sijaan jos etuuden hakija toistuvasti toimii tuomittavalla tavalla...

Siis kun olen käynyt töissä?

Osuma. Tuomittavaa toimintaa. Karenssit vain viuhuvat. Kiitti taas, hei.

Ai haenko muutosta päätökseen? No taatusti.

Tosin viimeksi käsittely kesti vuoden.

Ja tuloksena silloinkin oli puhdas NOLLA.

Kommentit (2)

Kirje kysyy. Noh, se on vain mainoskirje.

Mutta mitä että. Toinen kirje on ihan Päiväni murmelina -osastoa.

Päivärahahakemuksesi on hylätty.

Taas.

Muutamalta päivältä. Mutta silti. Hei!

Oon aiemminkin pohtinut, eikö olisikin reilua, jos kaikki saisivat olla aina välillä karenssilla.

Kun kerran itekin oon töissä. Ja silti karenssit pamahtavat päälle kerta toisensa jälkeen.

Kirje kertoo. Pitää olla työtön työnhakija riitävän monta päivää - että on taas oikeutettu ansiosidonnaiseen päivärahaan. Hmmm.

Pikkujuttu vaan - en ole työtön työnhakija. Tai siis, työnhakija joo, haku on voimassa. Hakenutkin olen. Kuten määrätty on. Työtön olen silloin....kun en ole töissä.

Eikö se ole vähän sama kaikilla työssäkäyvillä? Että tasapuolisuuden nimissä. Hei.

Suomi nousuun! Eikäku, miten se menikään? Yhteiskuntarauha uhkaa vaarantua, kun eriarvoisuus lisääntyy. Omista valinnoista se johtuu. Kuulemma. Elämä vaan ei oo reiluu. Kyllä pitäisi olla!

Mitäpä jos tosiaan lähtisin? Vielä vanhoilla päivilläni kapuaisin barrikadeille! Plakaattiin voisin taiteilla vaikka: ELÄKÖÖN BYROKRATIA! KARENSSIT JOKAISEN OIKEUS!

Hmmm.

Millaisen lipun alla sitä alkaisi protestoimaan?

Punainen - no ei. Äidinmaidossa sain allergian.

Vaakuna - vähähiuksiset omineet - ei sitäkään.

Valkoinen - ei ainakaan! Ei ole aikomustakaan antaa periksi ja antautua!

Musta - se! Merirosvothan osaansa kyllästyneinä lähtivät hakemaan oikeutta? Itekin tässä marisen kurjuutta kyllästymiseen asti. Jos en muuten niin piruuttani.

Eikäku piraattiuttani! Haha! Lainlaatijat lankulle!!!

Kommentit (0)

Paperiton.

Joskus elämän pikataipaleilla voi kuraa roiskua tuulilasiin, ettei pyyhkimet pysy perässä.

Jos ajokortti on hukkateillä.

Jos passi on vanhentunut.

Henkilökorttia ei saa, koska "palvelumme on ruuhkautunut".

Sitä voi päätyä paperittomaksi.

Synnyinmaassaan.

Onnellisten maassa.

Ihan oikeasti.

Kommentit (0)

Seuraa 

Kirjoitan, että kohina korvien välissä välillä vaimenisi. Tekstieni aihepiirit vaihtelevat mielikuvituksen tuotteista havaintoihin ympäristöstä. Joissain teksteissäni saattavat vilahtaa kertojaääninä myös koiramme. Työelämää käsittelin aiemmin ulkopuolisena, sivustakatsojana. Allina kalliolla. Nyt työttömyys jäi taakse - ainakin osittain. Mutta kallion viisto pinta pitää Allin silti varuillaan.

Blogiarkisto

2019
2018
2017
2016

Kategoriat