Kirjoitukset avainsanalla puuliesi

Vanha puuliesi on ihan ikänsä näköinen. Tai on se joskus saanut pintaansa kai hornaa. Sitä hopeanhohtoa.

Mutta taso on todella surullinen näky.

Vaihdetaan yksi renkaista - hornalla siveltyyn. Höh.

Ajattelin ensin, että laitan vain lasilevyn päälle. Ja ehkä sitten joskus jotain.

Kun ympärillä pinnat uusiutuvat, pitää kai tuollekii jotain tehdä.

Kyljet saivat pintaansa peruslateksin.

Luukkuihin kuumankestomaalia.

Mitäs sitten?

Ei sitä maalia sittenkään liesitasolle.

Ei.

Puhdistetaan (siis hangataan, hangataan, hangataan ja vielä kerran hangataan) Liesimustalla.

Muutama tippa vettä tökötin sekaan olisi ehkä helpottanut tehtävää.

Ja kuka sanoo, ettei lankkiharjaa enää käytetä?

Kyllä käytetään. Jos ei kenkiin, niin tässä toimii.

Tadaa.

Kyllä se ainakin meidän katseen kestää. Ja elämän jälkiä saa jäädäkin näkyviin.

Jos nuohooja joskus antaa luvan vielä käyttää, niin ehkä

se vielä lämmittääkin.

Kommentit (1)

Seuraa 

Kirjoitan, että kohina korvien välissä välillä vaimenisi. Tekstieni aihepiirit vaihtelevat mielikuvituksen tuotteista havaintoihin ympäristöstä. Joissain teksteissäni saattavat vilahtaa kertojaääninä myös koiramme. Työelämää käsittelin aiemmin ulkopuolisena, sivustakatsojana. Allina kalliolla. Nyt työttömyys jäi taakse - ainakin osittain. Mutta kallion viisto pinta pitää Allin silti varuillaan.

Blogiarkisto

2018
2017
2016

Kategoriat