Kirjoitukset avainsanalla ankallisgalleria

Otin varaslähdön porraspäiviin. Aloitin harjoittelun heti 1. marraskuuta. Rapakuntoisena puuskututtaa kutoseen kapuaminen, mutta nyt ei anneta periksi.

Tai no. Okei. Fuskasin kotiin lähtiessä. Oli muka kiire. Joojoo. Tuntityöntekijänä työaika ei saa ylittyä minuutillakaan yli kuutta tuntia. Muuten lähtee tunnin mittainen safkis työajasta. Vaikkei olisi edes nähnyt ruokaa koko päivänä! Ihan totta.

Ei uskoisi, mutta näin vaan on. Entisessä elämässä muistan järjestelmien olleen fiksumpia. Enää ei ole. Noh. Työajoista toiste.

Mutta ne portaat. Kiireellä ei voi portaissa keikkua.

Muuten ylöspäin mennessä puuskututtaa. Alaspäin mennessä olen astua harhaan. Ihan oikeasti.

On niin epämiellyttävää, kun moniteholasit yrittää pitää yllä Vekkula-tunnelmaa. Hei, jos olisin halunnut sitä - olisin mennyt Vekkulan portaisiin pelleilemään. Vielä kerran.

Jatkoin sitten porrastreeniä myös torstaina.

Käytiin katsomassa tirppoja. Niiden veljesten. Ja oli siellä veljenpoikiakin. Ja serkkuja.

Vaan allia en nähnyt. Paitti peilistä. Allihaahka oli, uros. Ei peilissä! Ku taulussa. En huolinut filmille. Ei ole sama se.

Mutta hei. Porraspäivät on siis 6.-12. marraskuuta.

Huomenna porrastreeneihin, tekin siellä!

Kommentit (3)

Seuraa 

Kirjoitan, että kohina korvien välissä välillä vaimenisi. Tekstieni aihepiirit vaihtelevat mielikuvituksen tuotteista havaintoihin ympäristöstä. Joissain teksteissäni saattavat vilahtaa kertojaääninä myös koiramme. Työelämää käsittelin aiemmin ulkopuolisena, sivustakatsojana. Allina kalliolla. Nyt työttömyys jäi taakse - ainakin osittain. Mutta kallion viisto pinta pitää Allin silti varuillaan.

Blogiarkisto

2018
2017
2016

Kategoriat