Kirjoitukset avainsanalla unikoulu

2. Kauniita unia - vai Tehokasta yötä!?

Kello on mennyt jotenkin sekaisin. Herään miltei joka yö lähes minuutin tarkkuudella 30 minuutin kuluttua nukahtamisesta. Siinä puolilta öin. Miksihän?

Mutta sehän ei haittaa, jos onnellisesti uinahdan heti uudestaan. Tieteen ja asiantuntijoiden mukaan on ihan tavallista herätä joskus. Huom. Paino sanalla j-o-s-k-u-s.

Sen sijaan jos koko yö menee heräillessä eikä nukkuessa, voi alkaa vähän nyppiä.

Tähänkin on neuvoja yhtä monta kuin neuvojaakin. Ei kannata heti hermostua. Onpa iisii?

Joku opastaa lukemaan. Noh, sehän ei ilman pimeänäköä ihan niin iisiä olekaan.

Toinen opastaa hiihtelemään toiseen huoneeseen. Ja siihenhän havahtuisi uninen koira ja huutaisi koko talon hereille. Juuh. Ei sekään siis.

Ihan pimeästi ite ajattelemalla keksin yhden ratkaisun. Joojoo! ;)

Yhtenäkin yönä sain tehtyä huvimajan kunnostustyön homepesusta sisustukseen, parin omakotitalon kalustuksen, kesäkaupan perustamistoimet ja vielä muutaman huonekalun tuunauksen viimeistelyä vaille valmiiksi.

Saatoinpa kurittaa pihan puita ja pensaita ja ajella huristaa nurmikonkin muutamaan kertaan. Uintitilannetta piti kartoittaa - että missä ja miten. Ai niin. Ne lupiinit. Piti niitäkin vähän suitsia kesää ajatellen. Laittomia ovat nykyään.

Toisinaan tulen "kirjoittaneeksi" blogia. Omaani kun ei tarvita edes järjen valoa. Haha.

Tulihan sinne väliin joku huoli työstä, toimentulosta, terveydestä, nuorison taikka omasta tulevaisuudesta kuin maailmanlopustakin. Mutta tuuppasin ne kaikki sitten "ei niin tärkeät asiat" -listalle. Korvan taakse pyöräytin. Olkoot siellä.

Kaikkeen tähän hurahti kuitenkin tunti jos toinenkin.

Että ei mennyt hukkaan sekään valvominen.

Hyvin suunniteltu kun on jo puoliksi tehty. Totta. Keväällä pitääkin vain vilkaista, että onhan se huvimaja jo maalattu?

Jos valvot, valvo tehokkaasti. Hei! ;)

 

Kommentit (3)

Pastaakos tässä
Liittynyt28.10.2018
1/3 | 

Samaa mieltä! 😃 se on vaan harmi, että se liika valvominen ja yöaikainen suunnittelu vie pitkän päälle mehut. Ja kun alkaa asiasta puhumaan ääneen, on kaikki ihan parhaita asiantuntijoita ja justiin niitä typeriä neuvoja tulee tuutin täydeltä tyylillä; lue ennen nukkumaan menoa, käy iltakävelyllä, ota konjakkiryyppy tai kaksi... yhdenkin kahvipöytäkeskustelun aikana saamieni neuvojen noudattaminen olisi vaatinut multa noin kolmen tunnin valmistautumisen yöpuulle. Juu ei se ihan niin mene.
Tsemppiä unikouluun! 👍🏻

allikalliolla
Liittynyt31.10.2015

Hei ja kiitos! Hyväuniset ne onkin parhaita neuvomaan, hah. Monenlaista on tullut kokeiltua, kovin monenlaisella menestyksellä. Varmaan jokainen neuvoja kuitenkin hyvää hyvyyttään oppejaan jakaa. Siksi minäkin siis omiani, hihii. Kauniita unia, vaikka vähänkin. Ja kun valvotuttaa, onpa meillä kukkujilla ainakin erilaista yöelämää! <3

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Näin alkuvuodesta elämä alkaa kuin uudestaan. 

Niinpä Allin unikoulussakin on tarjolla jatkokurssi, tällä kertaa edistyneemmille. Uusille kurssilaisille suositellaan tutustumista ensin Allin unikoulun osiin 1-7. ;)

Kurssilla perehdytään laajemmin öiseen maailmaan ja pohditaan unen välillisiä vaikutuksia. Kurssin sisältö tarkentuu sitä mukaa kuin öitä kertyy. Tervetuloa mukaan!

1: Pallo eikäku paino hallussa

Unen merkitystä ei saa vähätellä. Tästä muistuttavat kaikki asiantuntijat.

Onpa iisii - jos nukkuu kuin pikkuporsas illasta aamuun. Ite kuulun levottomiin kukkujiin.

Nukkuminen vaikuttaa moneen asiaan. Kuulemma jo viiden perättäisen lyhyen yöunen jälkeen paino nousee kilon!

Haha. Ite voisin yrittää löytää viiden perättäisen levollisen yön pätkän. Edes yhden viimeisen kymmenen vuoden ajalta. Eipä onnistu.

Tästä Allin rautaisella logiikalla ymmärrän, että itse asiassa olenkin laihtunut!

Aattelepa ite, paljonko painaisin, jos kaikki ne kymmenen vuoden unettomuuskilot olisivat vain kertyneet?! On siis pakko olla niin, että olen samanaikaisesti hoikistunut. Sanokoon peilikuva mitä vain. Pakkohan se on tieteeseen luottaa. Joojoo!

Lisäksi kuulemma huonot yöunet saavat kellon sekaisin ja illalla kroppa läväyttää yöasetuksen päälle omia aikojaan. Vaikkei vielä edes yhtään väsytä!

Mutta menepä siinä yötilassa syömään - kaikki kertyy juuri siihen oman navan ympärille. Ihan jokainen leivänmuru ja jugurttipisara. Eikä se ole edes kuvittelua, että tarvitsen ne iltaleivät. Huonounisen kroppa ilmoittaa oikeasti nälästä illalla. Vaikka olisin syönyt vasta vähän aikaa sitten. Joojoo!

Ja vielä pahemmaksi menee, jos kieltäydyn kuuntelemasta näitä avunhuutoja.

Joskus oon erehtynyt kuvittelemaan, että vähemmän syömällä voisi laihtua. Höpöhöpö, kertoo tiede jälleen. Sitä voi kuulemma syödä myös liian vähän. Ja silloin ei ainakaan hoikistu. Ihan totta.

Siispä:

Pallo eikäku paino hallussa!

Kiukku ei ketään jalosta. Kuuntele kehoasi. Syö nälkääsi.

Saatat saada levollisen yöunen - tai sitten et.

Kommentit (0)

Teknisesti ottaen oon nyt suorittanut unikouluni. Läpäisin tasokokeen!

Joojoo.

Paperissa niin seisoo. Mua vaivaa niin yhtikäs mikään.

Muu kuin se, että nukun huonosti, jos lainkaan. Ehe.

Mutta kuten muillakin koululaisilla näin kesän alkaessa, mullakin on todistus, että teknisesti suoritus on hyväksytty.

Ja se riittää.

Kai?

Oikeastaan olisin ansainnut hymytyttöpatsaan! Tai edes stipendin! Oli oikein erillinen maininta: Teknisesti hyvin onnistunut. Vaan ei. Sain jälleen toivotuksen jatkossakin kuorsata kotonani. Ja opetella nukkumaan paremmin!

Lääkitystä lääkäri ehdotti, jos tiukka paikka tulee. Vaikka murunen tabun kulmasta.

Ryhdyin oottamaan, yöllä ylös taivaalle mä pyynnön kuiskasin - Missä muruseni on?

Oon erityinen. Lähes harvinaisuus. Kuulun nääs siihen pieneen porukkaan, jolle se - mikä olikaan - joku lääkenappi - ei sovi. Haha.

Näillä mennään siis.

Väitetään, että nälkä kasvaa syödessä. Ei! Vaan univaje valvoessa! Lakanan poimuihin kätkeytyneen kunnianhimon ajamana saatan päätyä vielä vaikka unikorkeakouluun! Kun tuli tämä perusaste nyt hoidetuksi.

Vai tuleekohan se toisen asteen koulutus tälläkin alalla pakolliseksi?

Siihen asti

Kauniita unia!

 

Lainasanat tällä kertaa Jenni Vartiaiselta

Kommentit (0)

Matkustan ympäri Uudenmaan, 

laukkuuni happiviiksetkin saan

Napsahti lähete unitutkimukseen.

Ehdin jo miettiä, miten hiippailisin kotia kohti piuhat päästä viuhuen. Niin se viimeksi unilabrassa tehtiin. Käsissä ja jaloissakin roikkui piuhoja. Yöllä olin ihan solmussa niiden kanssa. Kun lopulta nukahdin hetkeksi, niin eikö vain ollut hoitaja nykimässä jotain piuhaa kainalon alta! Sellainen yö oli taannoin.

Vaan ei nyt. Onneksi.

Pikkuinen pakkelipussin kokoinen nyytti tyrkättiin käteen ohjelipareen kera.

- Tuot sitten huomisaamuna takaisin.

Jaaha. Jaaha.

Illalla pitää vyöttäytyä kojeeseen ja tsekata pari valoa. Siinä kaikki.

Niin iisii?

Kuvasta voi päätellä, oliko.

Haluatko, että kerron lisää?

Ei se mitään, kerron todennäköisesti kuitenkin.

 

Kommentit (0)

Seuraa 

Kirjoitan, että kohina korvien välissä välillä vaimenisi. Tekstieni aihepiirit vaihtelevat mielikuvituksen tuotteista havaintoihin ympäristöstä. Joissain teksteissäni saattavat vilahtaa kertojaääninä myös koiramme. Työelämää käsittelin aiemmin ulkopuolisena, sivustakatsojana. Allina kalliolla. Nyt työttömyys jäi taakse - ainakin osittain. Mutta kallion viisto pinta pitää Allin silti varuillaan.

Blogiarkisto

2019
2018
2017
2016

Kategoriat