Kirjoitukset avainsanalla hovi

Koira hyppää melkein ilmaan säikähdyksestä. Se räjähtää raivoisaan haukkuun kesken aamunuuskutusten. Pihalle on tullut tunkeilija! H-Ä-L-Y-T-Y-S!

Joskus ikävä läikähtää. Kirsikkapuun Kuningatar olisi osannut arvostaa uutta tulijaa. Hoveissa kautta aikain on haalittu vähän erilaisia otuksia käyskentelemään linnan puistikkoon. Joka hovistahan vähintään yksi pitkäkoipi pitää löytyä!

Maisa ei vaan tajuu. Mutta se onkin mikä lie tallikoiran jälkeläinen. Kuningattaren mielestä ikuisesti tolvana.

Brittihovissa oli häät. Kuninkaalliset. Olihan sulhona Henry. The….kuinkahan mones olisikaan? Siis jos olisi ihan kunkku. Herttualle pariksi löytyi meren takaa Meg.

Seurapiirihäät. Oikein suihkuseurapiiriä vieraina. Oli varmaan ruuhkaa ilmassa, kun häävieraat  merten takaa singahtelivat taivaan halki omilla suihkareillaan. Hiilijalanjälkiä ei nyt viitsitty pohtia.

Enpä kerinnyt töllön äärelle.

Oli omat Pool Partyt. Paljon suihkua. Ja piiriä. Seuraakin ainakin hetkellisesti altaan laidalla.

Maisa pysytteli suihkujuhlien ajan kauempana. Se ei tykkää vedestä. Tippaakaan. Sadekelilläkään ei lähtisi millään ulos. Katsoo hämmentyneenä kynnykseltä: ”Oikeesti, hei! Tuolhan on, M-Ä-R-K-Ä-Ä!”

Kirsikkapuun Kuningatar sen sijaan oli uimari ja olisi lumoutunut Pool Partyn loiskeista. Jos vielä eläisi. Vähän oli jäykät nivelet lopulta silläkin. Aito Kuningatar. "Alamaiset polvistukoot. I Mimmi I, (lue: Minä Mimmi Ensimmäinen), me emme kumartele. Emme elämässä. Emme kuolemassa."

Enää entisenä hovineitona en ryhtynyt sitten niiailemaan itsekään. Vaikka yhden sakun pelastinkin. Ei ollut kuningas. Sammakkoprinssi korkeintaan. Eikä Saksassa kuninkaita ole. Eihän se yksikään edes meille kunkuksi sitten tullut.

Aurinko olkoon kruununi.

Oonhan Queen of fucking everything!

 

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kommentit (0)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa 

Kirjoitan, että kohina korvien välissä välillä vaimenisi. Tekstieni aihepiirit vaihtelevat mielikuvituksen tuotteista havaintoihin ympäristöstä. Joissain teksteissäni saattavat vilahtaa kertojaääninä myös koiramme. Työelämää käsittelin aiemmin ulkopuolisena, sivustakatsojana. Allina kalliolla. Nyt työttömyys jäi taakse - ainakin osittain. Mutta kallion viisto pinta pitää Allin silti varuillaan.

Blogiarkisto

2018
2017
2016

Kategoriat