Kirjoitukset avainsanalla leposyke

Kerroinko aiemmin, että leposykkeeni on matala? Ja se tarkoittaa, että kehon vireystila on sillai alavireinen? Ja se taas saattaa johtaa antisosialiseen toimintaan?

Tutkittu juttu.

Mutta samalla istumalla tuli todistetuksi, että formulat jäisivät joulukuusestaan valoja vahtimaan, kun itse kiihdyn nollasta sataan alta nanosekunnin. Noin vain.

Joojoo.

Sain taas postia. Kirjepostia. Ihan totta. Niin harvinaista nykyisin.

Sama taho lähestyi jo viime kuussa.

Olin kesäkuussa tienannut liikaa. Taas. Hakemus oli hylätty. Taas. Brutto alkoi ykkösellä. Kuukaudessa. Mutta liika on liikaa. Ihan totta.

Siinä oli mukana lomarahoja. Ettäs kehtaan. Miten niin työtön voi ansaita lomarahaa? Ei sellaista lainsorkkija ymmärrä. Valikossa ei edes ole sellaista vaihtoehtoa. Työllistämiskoulutuksesta voi olla lomalla. Mutta ei osa-aikatyöstä. Ihan totta.

En jaksanut välittää. Laitoin seuraavan anomuksen aikanaan. 

Tuli uusi kirje.

Ja silloin se tapahtui. Alta nanosekunnin.

Oli taas pamahtanut omavastuuaika, laskenta, mikä ikinä. Omavastuuajalta ei makseta päivärahaa. Paitsi työllistämispalveluiden ajalta. Vaan ei työssäoloajalta. Juuri näin aktiivisuudesta palkitaan. Siis työstä.

Aktiivisuustarkastelu alkoi poikkeuksellisesti alusta. Häh? Epäselväksi jäi, tuliko tämä "karenssi", koska edellinen hakemus oli syystä tahi toisesta hylätty, työssäoloehto oli jälleen täyttynyt, karenssista karenssina vai ihan vaan lainlaatijan hatusta. Vaihtoehtoja oli kuitenkin monta. Mutta ei sitä eksaktia syytä tarvinnut hakijalle mainita. Listaus  vaihtoehdoista riittäköön. Valitse niistä.

Heinäkuussakin oli lomapäiviä. Ettäs kehtaan. Työtunteja oli vähän reilut 50. Ja brutto alkoi ykkösellä. Kuukaudessa. 

Ja nämä seikat sujuvasti yhdistäen oli saatu aikaan laskelma, että olen kuin olenkin lopulta oikeutettu ansiosidonnaiseen korvaukseen. 39 euroa. Netto. Kahdelta työssäolokuukaudelta. Ihan totta.

Muistelen jonkun poliitikon maininneen, ettei näitä byrokratian viidakosta kumisevia tarinoita millään uskoisi.

Ellei sitä koe itse.

Eikä oikein jaksa uskoa sittenkään.

Voin kertoa, että leposykkeestä ei ollut tietoakaan. Matala syke yhdessä räjähtävän mielenlaadun kanssa on huono yhdistelmä. Saatan todella olla vaaraksi - itselleni. Pitäisikö siis nostaa verenpainelääkitystä vai Irwinin tavoin haistattaa pitkät koko systeemille?

Varmaan vahingossa olivat laskeneet päivärahan perusteen uudestaan. Se oli noussut.

Kommentit (2)

Isä aina sanoikin, että ollaan pitkävihaista sukua. Ajattelin usein, että pilkunviilaajia ja muuten vaan herkkähipiäisiä ennemmin. Ei passaa yleistää, mutta kyllä - itsestäni löydän noita piirteitä. Aina vain, vaikka elämä on yrittänyt kulmia pyöristellä.

Ja taas voin ulkoistaa nuokin piirteet. Ei oo mun syytä, jos oon mikä oon. Geeneistä se johtuu. Synnynnäinen ja pysyvä ominaisuus. Tutkittu juttu.

Joojoo.

Niin lääkärit kuin tippaiitat ovat kyselleet urheilutaustaani. Ihmettelen joka kerta, että voiko ne nuoruuden kilometrit vieläkin vaikuttaa?

Että lepotilassa sydän lompsahtelee h-i-t-a-a-s-e-e-n tahtiinsa. Ihan totta, varmistaakseni, että se ylipäätään lompsii, piti viskata välillä verenpainelääkkeet nurkkaan.

Jaaniin miksi paineita piti tasoitella? Noh. Ei ole hyväksi vanheneville putkistoille jatkuva paineiden vaihtelu. Tuli sekin todistetuksi vanhan talon vesijohdon kohdalla. Miksei siis ihmiselläkin joku mutka brakaa, kun tarpeeksi testataan?

Entisessä elämässä työ vaati veronsa. Kahdella jakkaralla istumisesta kuin muistakaan tuo-tuo-tuolileikeistä en niin tykännyt. Mitäs muista leikkejä niitä olikaan?

Kuka pelkää esimiestä. Viimeinen pari portista ulos. Heikoin lenkki varsinkin on ollut suosittu viime vuosina. Siinähän pelin juju on saada ensin ulos ne  oikeasti fiksummat. "Koska mä voin" tuumii saneeraaja ja pitelee omasta jakkarastaan kiinni.

Niin on työelämä kuin aikuisten hiekkalaatikko.

Mutta niin. Matala leposyke. Autonominen hermosto säätelee sitä. Se voi kertoa elimistön vireystilasta, että ihminen kokee tylsyyttä arjessa ja voi hakea jännitystä elämyksistä. Se voi kertoa myös äkkipikaisuudesta ja väkivaltaisuudesta.

Jaa. Eihän kaikki tutkimukset ihan satasella voikaan maaliin osua. Oon niin turvallisuushakuinen kuin ihmispolo vain voi olla.

Mutta lyhytpinnainen kylläkin oon. Ja pitkävihainen.

Kommentit (2)

Musta Hattara

Tarttis vaan pystyä elämään tasaisen turvallista elämää😝. Toisaalta hyvä,mutta toisinaan kaipaa vähän jännääkin😂,mut ei liikaa!

Seuraa 

Kirjoitan, että kohina korvien välissä välillä vaimenisi. Tekstieni aihepiirit vaihtelevat mielikuvituksen tuotteista havaintoihin ympäristöstä. Joissain teksteissäni saattavat vilahtaa kertojaääninä myös koiramme. Työelämää käsittelin aiemmin ulkopuolisena, sivustakatsojana. Allina kalliolla. Nyt työttömyys jäi taakse - ainakin osittain. Mutta kallion viisto pinta pitää Allin silti varuillaan.

Blogiarkisto

2018
2017
2016

Kategoriat