Matkalla pääkaupunkiin. Vaan mitä saa aseman automaatista?

Suklaata, purkkaa, karkkii, suklaata, sipseij, mehuu, limuu, suklaata, karkkii, purkkaa, kortsuij.

Ja ylläri: suklaata.

Ei lippuij. Ei pahvista eikä muutakaan.

Onni, että äiti säästi aina kaiken. Melkein kaiken.

Mullapa on siis käypä lippu.

Pahvinen. Nehän tuli takaisin. Eikö?

Lähtöasema on oikea.

Oikeuttaa kahden vyöhykkeen matkalle.

Hinta ehkä hiukan alakanttiin.

Mutta leimaamaton on.

Pitäisi kelvata?

;)

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kommentit (0)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa 

Kirjoitan, että kohina korvien välissä välillä vaimenisi. Tekstieni aihepiirit vaihtelevat mielikuvituksen tuotteista havaintoihin ympäristöstä. Joissain teksteissäni saattavat vilahtaa kertojaääninä myös koiramme. Työelämää käsittelin aiemmin ulkopuolisena, sivustakatsojana. Allina kalliolla. Nyt työttömyys jäi taakse - ainakin osittain. Mutta kallion viisto pinta pitää Allin silti varuillaan.

Hae blogista

Blogiarkisto

2018
2017
2016

Kategoriat