Lähipiirini tietää, että saatan olla hiukkasen jääräpää. Paino sanoilla saatan ja hiukkasen. Oon vähän sellainen vastarannan kiiski. Tai siis ei. Vaan ALli. Siellä vastarannalla.

Oon ollut sitkeä. Hartaasti. Ja kun teen jotain hartaasti, siinä voi tosiuskovaiset vaikuttaa huithapeleilta hartaudessaan.

Vänkäsin vastaan vuosia. Kuulosti joltain ohimenevältä hössötykseltä. Sitten alkoi tuntua, että kun näin kauan on vängännyt vastaan, miksi enää ryhtyä moiseen? Kyllä se kohta unohtuu kaikilta. Tulee uusia ja ihmeellisempiä.

Eipä ole unohtunut. Näyttää paisuvan paremmin kuin pullataikina mun keittiössä ikinä. Kesäkuussa 2017 käyttäjiä oli kaksi miljardia. Ei mun keittiössä! Ku sen ohimenevän jutun äärellä.

Allin tai siis blogin piti lähteä sinne jo vuosi sitten. 1-vuotissynttäreillä. Nääs. No ei ollut aikaa. Muka.

Lopulta se tapahtui. Sain ohjeistusta oikealta ja vasemmalta. Opastus oli ihan asiantuntevaa, voisin sanoa lähes hoocee-käyttäjätasoa ;). Sen puoleen ei ole moittimista.

- Nyt kirjoitat siihen jotain vaan.

- Mitäh? Tarviinko taas jonkun uuden salasanan? Pitääkö se muistaa? Joutuuko sillä aina kirjautumaan?! Mä en jaksa näitä salasanoja!  Ja vielä pahempi, kun sovellus 'muka auttaa' -Muista minut- täpällä. Sitten tulee päivä, kun  jotain on rikki ja sekaisin. Silloin pitäisikin itse muistaa se salasana. Se, jonka rakkine (se sovellus!) lupasi muistaa AINA.

- Joo. Tai ei sitä yleensä tarvii. Laita nyt joku. Ja sitt tallenna. Sitt mee tohon. Noi pallot. Ei siitä. Tuu pois sieltä. Ku noi pallot. Ja sitt katot, mitä siell on. Valitse, onks se julkinen vai vaan kavereille. Sitt sun pitää ottaa meidät sinne. Tosta noin. Ja sitt tosta. Ja tosta. Ja tohon. Ja tuolta. Ja tallenna. Ja muokkaa. Ja tallenna. Sitt tosta. Ei ku oikeelta. Sitt seuraavaks noista viivoista. Ei sinne ku tänne. Tosta maapallosta. Tai sitt noista ukoista. Sitt valitse siihen kuva. Ja tallenna. Ja sitte se toinen kuva. Ja tallenna. Ja sitt sä voit laittaa sen ja ton ja noi sä voit sitt joskus kattoo tosta vasemmalta ja tohon sä voit laittaa sen ja ton ja tonne ton. Tai sen.

Mitäpä parisuhteellisuuteni kenellekään kuuluu? Kyllä kuuluu. Aviokriisin äärelle voi joutua, ellei parisuhteellisuus ole samoin merkitty puoliskojen kesken. Tunnareilla kun voi mennä vaikka tinderiin. Tietää hän kertoa.

- Jaa niin mistäs SINÄ sen tiedät?!

Sitt voi tykätä, tökätä, linkata, vinkata. Ja vilkuttaa. Oikeasti? Virtuaalivilkutus. Hehe.  Jos voi mesettää niin varmaan voi myös morsettaa? Ja missä se seinä on? Onko se etu- vai takaseinä? Onko siinä ikkunoita?

…---…?!

Aikajanakin on. Mikä? Hei voi ei. Sellainen oli joku työaika- ja henkilöstösovellus. Entisessä elämässä. En tykännyt. En olisi myöskään tökännyt. Jos olisi kysytty.

On kavereita. Kaverin kavereita. Kaverin kaverin kaiman kavereita. Eikä ihan niin kavereita, mutta on silti.

Naamoja, naamoja, naamoja, naamoja. Loputtomiin naamoja.

Saatat tuntea.

Ei ole savolaisverta pisaraakaan, mutta niin vain savolaisvirus iskee oitis.

- Suattaapi tuo olla, että tunnen vuan suattaapi olla olemattakii.

Veteraanit siellä hymähtelevät. Taisitte ottaa haltuun sellaisen tynkäversion 0.01. Vuonna 2004? Ja sitten toimintoja on pikku hiljaa lisäilty? Päivitelty pallorivi, palkki ja sarake kerrallaan. Niin iisii.

Noh. Itsepä en tahtonut aiemmin tutustua. Mutta sanonpa silti, että

tää nykyinen vaikuttaa jotenkin sekavalta. Näin alkuun.

Aaa, pee, cee. Seitsemän veljestäkin oppi lukemaan vaihtelevalla menestyksellä.

Ettäpä voihan ÄHVÄ ja PEE.

Tässä kohtaa lienee muistutettava lukijaa, että olen syntymäni hetkellä saanut pessimistisnegatiivisen rokotteen. Suhtaudun kaikkeen, siis ihan kaikkeen, ensin varautuneesti.  Löydän aina ja kaikesta ensin miinusmerkkiset asiat. Ajan kanssa alkaa plussatkin pilkahdella. Pessimisti ei pety! Ikinä.

Tätä ajatuskulkua syntymähöhlät – ikuiset optimistit – te jotkut siellä – ette voi ymmärtää ja tietää, miten valoisia hetkiä elämäntapapessimisti voi kokea. Kun mustaakin mustemmasta tunnelista vihdoin pilkistää ensimmäinen valonsäde. Se on häikäisevä tunne. Vain menninkäinen, niin ja toinen pessimisti sen tietää.

Sitä kajastusta odotellessa ähväpeenkin äärellä!

:)

 

Kommentit (2)

Vierailija

Sinä ? Siellä !!!!!!
Mitä on tapahtunut? Mikä toi muutoksen?
Minä olen puolestani jäähdytellyt siellä oloa viimeisen vuoden. Mutta kaipa sua pitäs käydä siellä nyt tykkäämässä😂

allikalliolla
Liittynyt31.10.2015

Huomasin. Senkin roisto.  :D

Ensin jauhetaan vuosia, kuinka sinne pitää mennä. Ja sitt ei edes kaveriksi meinaa kelvata. Kaiken maailman kaverin kaverin kaverin puoliserkun melkein kaimojen setäkaverit kyllä löytyisi. Kummallinen ja ähkyyn asti turvoksissa on ähvä ja pee. Sanonpa vain.

Uskollinen markkinointitiimini - sinä siellä - kiitos, jos tykkäät. Pakko ei oo! :DDD

Seuraa 

Kirjoitan, että kohina korvien välissä välillä vaimenisi. Tekstieni aihepiirit vaihtelevat mielikuvituksen tuotteista havaintoihin ympäristöstä. Joissain teksteissäni saattavat vilahtaa kertojaääninä myös koiramme. Työelämää käsittelin aiemmin ulkopuolisena, sivustakatsojana. Allina kalliolla. Nyt työttömyys jäi taakse - ainakin osittain. Mutta kallion viisto pinta pitää Allin silti varuillaan.

Hae blogista

Blogiarkisto

2018
2017
2016

Kategoriat