Silti on sillai luterilainen klangi tunteessa. Se on selkäytimessä. Nielty äidinmaidossa. Tiedätkö?

Kun kuittaa viikon työt torstaina. Senkin Lusmu! Lintsari! Ettäs kehtaan! Kyllä vaan muut työssäkäyvät painavat pitkää päivää viisi päivää viikossa. Vähintään!

Vaikka työnantaja ei edes odota täyttä viikkoa. Päinvastoin, sitä kiinnostaa vain teho ja tulos. Mitä vähemmillä tunneilla tulos syntyy, aina parempi. Viime viikolla töitä oli vähän kaikkina viitenä päivänä. Tällä viikolla kertyi saman verran tunteja reilussa kolmessa päivässä.

Entinen perfektionisti tuumasi, että tämä saa riittää. Kaikki voitava on tehty. Riittävän hyvin. Hyvää viikonloppua tulin toivottaneeksi luuriin heti aamupäivästä.

Sitä toivotan nyt sinullekin, lukijani! :)

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kommentit (2)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa 

Kirjoitan, että kohina korvien välissä välillä vaimenisi. Tekstieni aihepiirit vaihtelevat mielikuvituksen tuotteista havaintoihin ympäristöstä. Joissain teksteissäni saattavat vilahtaa kertojaääninä myös koiramme. Työelämää käsittelin aiemmin ulkopuolisena, sivustakatsojana. Allina kalliolla. Nyt työttömyys jäi taakse - ainakin osittain. Mutta kallion viisto pinta pitää Allin silti varuillaan.

Hae blogista

Blogiarkisto

2018
2017
2016

Kategoriat