Murehdin taannoin, kun nuoren opinnot laahaavat ja jumittavat. Tuleeko valmista lainkaan?

Olivatko opettajat jo luovuttaneet?

Oliko nuori itse jo luovuttanut?

Vielä viime metreillä otsalle nousi huoliviivojen ylle hikipisaroita.

Minulle.

Nuorta ei ainakaan näkyvästi huolettanut.

Mutta VALMISTA TULI!

Ei sitä, mitä aluperin lähdettiin hakemaan. Ei siinä ajassa, mitä ennen pidettiin selviönä.

Maailma onkin nyt eri.

Ammattiopinnoissa niin moni väsähtää matkalle.

Jokaiselle nuorelle, joka nykypäivänä uskoo itseensä ja jaksaa luottaa tulevaan, voi sydämestä toivottaa

myötätuulta elämän aallokkoon.<3

Onnea myös kaikille valmistuneille.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kommentit (0)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa 

Kirjoitan, että kohina korvien välissä välillä vaimenisi. Tekstieni aihepiirit vaihtelevat mielikuvituksen tuotteista havaintoihin ympäristöstä. Joissain teksteissäni saattavat vilahtaa kertojaääninä myös koiramme. Työelämää käsittelin aiemmin ulkopuolisena, sivustakatsojana. Allina kalliolla. Nyt työttömyys jäi taakse - ainakin osittain. Mutta kallion viisto pinta pitää Allin silti varuillaan.

Hae blogista

Blogiarkisto

2018
2017
2016

Kategoriat