
Jaajaa. Mahtoiko mikään lääkitys olla kohdillaan, kun varhainen aamu kului pohtien:
Polvi polille pakottaa
Välskäri väheksyen vääntelisi
Lääkärinä lääkkeellä läträisi
Ruiskua rutistaen rupattelisi
Laskuakin laajasti laventaisi
Summaa supistamaan suostuisiko,
potilas polvillaan poruaa
Apotti ahdinkoon ajaa
Soteen sotukin sotketaan
Kalliiksi koituisi kuolokin
.
.
Juuei. Päivätöitä ei kannattane lopettaa. Puhumista ei polvi estä, portaikkoon painukoon polvivaivainenkin.
Hyvää arkea sinullekin, lukijani!