Elettyä elämää näkyy muuallakin kuin juonteina iholla.

Kun vielä osattiin hyödyntää käsillä olevat materiaalit. Ennen ei ollut vaihtoehtojakaan. Vanhat pyjamat, hameet, nutut ja lakanat päätyivät raidoiksi räsymattoihin. Penskana oli hauskaa etsiä "omaa" raitaa matosta. Haha. Halvatpa oli huvit!

Nykyäänkin se olisi ekologista.

Se makoilu matolla tuttuja raitoja etsien?

Ei ihan Pokemon Go! -kamaa. Mutta siis matto omista kuteista. Jos nyt joku sellaista vielä tekisi. Vaan eihän meillä oo aikaa sellaiseen. Eieiei. Suurin osa vaatejätteestä kulkeutuu sekajätteeseen tai maailmalle. Paljon muuten Baltian maihin. Kauemmaskin.

Räsymatto on tosin tehnyt uuden tulemisen. Tehdasvalmisteisena. Desingia ja ovat melkein arvotekstiilejä.

Isällä oli aina joku projekti meneillään. Tekeminen oli kai tapa käsitellä asioita. Leskeksi jäätyään isä päätyikin kangaspuiden äärelle. Poppanaa syntyi, raidat kertoivat eletystä elämästä. Tärkeät vaiheet saivat omat raitansa. Lapsuus, sotavuodet, nuoruus, perhe ja työ. Siellä se on, omakin syntymävuosi. Mitähän muuta siihen sisältyi?

Oonpa itsekin kutonut poppanoita. Mutta jos alkaisi värittää omaa elämää - mikähän olisi pääväri?

Varmaan harmaa. Viime vuosien raidat eivät juuri sieltä erottuisi, mustan ja harmaan eri sävyt vahvasti edustettuina. Muotiväri, hei! Onneksi joukossa joitain ilon pirskahduksiakin. Kapoisia, mutta sitäkin kirkkaampia. Toki.

Minkä värisiä raitoja sinun kudelmasi saisi?

 

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kommentit (0)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa 

Kirjoitan, että kohina korvien välissä välillä vaimenisi. Tekstieni aihepiirit vaihtelevat mielikuvituksen tuotteista havaintoihin ympäristöstä. Joissain teksteissäni saattavat vilahtaa kertojaääninä myös koiramme. Työelämää käsittelin aiemmin ulkopuolisena, sivustakatsojana. Allina kalliolla. Nyt työttömyys jäi taakse - ainakin osittain. Mutta kallion viisto pinta pitää Allin silti varuillaan.

Hae blogista

Blogiarkisto

2018
2017
2016

Kategoriat