Luolapiirroksissa kuvattiin ihmiselämää kuvin. Faaraoiden Egyptistä löydettiin tietoa vuosituhansien takaa hieroglyfeinä. Siitä asti niitä on yritetty tulkita. Luku- ja kirjoitustaidon soisi olevan kulttuurin peruskalliona jatkossakin.

Eräs suomalainen bändi julkaisi uusimman musa-albuminsa just. Ja sen musavideossa biisin sanoitus on emojeina. Ehe. Perehtymättömänä bändin tuotantoon enempää, tulkitsen sen ihan keskenäni kannanotoksi.

Tulevaisuudessa – jos maapallo vielä on – tutkijat pohtinevat eri emojien merkityksiä –  jos yksi pisara ohimolla on hikeä, kaksi pisaraa tarkoittanee orjuutta tekniikan alttarilla?

Luuriin puhutaan enää harvemmin. Kommunikointi tapahtuu viestein. Yhä enemmän kuvin.  Kuin luolaihmisten aikaan.

Takaisin sinne kai ollaan menossa. Jo sylilapset oppivat käyttämään tabletteja ja luureja. Alakouluissakin tabletit kai pian korvaavat harjoituskirjat ja ruutuvihkot. Ensin lopetetaan kaunokirjoitus, pian käsin kirjoittaminen kokonaan. Värityskirjat ja –kynät käyvät tarpeettomiksi.

Kuka enää käsin värittää?

Aikuiset, jotka haluavat paeta tätä hulluutta edes hetkeksi.

Kommentit (0)

Seuraa 

Kirjoitan, että kohina korvien välissä välillä vaimenisi. Tekstieni aihepiirit vaihtelevat mielikuvituksen tuotteista havaintoihin ympäristöstä. Joissain teksteissäni saattavat vilahtaa kertojaääninä myös koiramme. Työelämää käsittelin aiemmin ulkopuolisena, sivustakatsojana. Allina kalliolla. Nyt työttömyys jäi taakse - ainakin osittain. Mutta kallion viisto pinta pitää Allin silti varuillaan.

Hae blogista

Blogiarkisto

2019
2018
2017
2016

Kategoriat