Eräskin kouluttaja painokkaasti vakuutti meille, että se on ihan oikeaa työtä. Se työnhakeminen. Olihan hän vähän oikeassakin. Kyllä se työstä käy. Mutta ei siitä palkkaa saa. Sitä haettua työtä. Eikä yhtään euroa.

"Mollatessa” (mol-sivuja tutkiessa) on jäänyt mieleeni muutamia avoimina olleita tehtäviä:

Joulupukin sihteeri. No jos joulupukkiin uskoo? Mutta kausiluontoinen ja kovin lyhyt työsuhde.

Osastosissi. Hmm, mikä? Oikeasti: sairaalan osastonsihteeriksi sissitoimintaan. Kuulostaa vaaralliselta! Saattaisi siinäkin jäädä työsuhde lyhyeksi.

Rahanpesuun tai järjestäytyneeseen rikollisuuteen perehtynyt tutkintasihteeri. Olisiko niin hyvä meriitti, jos kertoisi olevan kokemusta em. toimista?! Saattaisi häkin ovi heilahtaa - ja taas jäisi työsuhde lyhkäiseksi. Nämä taitavatkin olla niitä pätkätöitä.

Entä tulevaisuuden asiakasvastaava? Ihan ensimmäisenä tuli mieleen lastenhoitaja. Lapsissahan se tulevaisuus on. Ja nykyään pitää ammatissa kuin ammatissa olla joku …vastaava. Ja jokaisella on nykyään asiakkaita. Ja siten jokaisen on siis hallittava myös itsensä markkinointi. Eihän muuten saa asiakkaita. No niin, tästä nyt tuli kyllä vähän outo mielleyhtymä, itsensä myymisestä – ja asiakkaista!? Miksei enää kerrota ammattinimikkeellä, mitä työ oikeasti pitää sisällään?

Tämäkin edellä mainittu tulevaisuustyö on pääosin puhelimitse tapahtuvaa B-to-B myyntityötä. Just. Ennen aakkoset oli aasta ööhön. Nykyään tehokkuuden nimissä riittää siis vain yksi kirjain: bee. Vai mennäänkö koko kierros ympäri b, c, d … ö, a, b? Mutta ennen kaikki alkoi aasta, nyt siis beestä. Kehitystä kai sekin.

Entäs sähkömeklari – onko se samanlainen kuin sähköjänis? Duracell-pupu, siis jälleen markkinointia. Se vaaleanpunainen rumpua pärisyttävä pupu TV-mainoksessa? Hikistä hommaa, mutta oma naama ei pääsisi kulumaan sen puvun sisällä. Miksei… Vai onko kyseessä se, joka vinttikoiria juoksuttaa? Se se vasta kuntoa vaatisikin. Olisikohan siinä jänön työssä joku vaarallisen työn lisä – jos vauhti hyytyisi kesken matkan?

Vai ovatko ne sähkömeklareita, jotka tuolla suuren maailman huutokaupoissa säksättävät mantraansa niin nopeasti, ettei siitä tolkkua saa? Tietävätköhän siellä ostajatkaan koskaan, mitä tulevat ostaneeksi ja millä hinnoilla? Eivät varmaan vain kehtaa sanoa: ”Sorry, en saanut selvää.” Ja sitten ihmetellään, kun maailmantalous sakkaa.

Kommentit (2)

Sari Kristiina
Liittynyt30.8.2015

Seurailen avoimia työpaikkoja silloin tällöin. Aina en edes tajua näitä titteleitä, saati mitä toimenkuvaan kuuluu :). 

Seuraa 

Kirjoitan, että kohina korvien välissä välillä vaimenisi. Tekstieni aihepiirit vaihtelevat mielikuvituksen tuotteista havaintoihin ympäristöstä. Joissain teksteissäni saattavat vilahtaa kertojaääninä myös koiramme. Työelämää käsittelin aiemmin ulkopuolisena, sivustakatsojana. Allina kalliolla. Nyt työttömyys jäi taakse - ainakin hetkeksi. Mutta kallion viisto pinta pitää Allin silti varuillaan.

Blogiarkisto

2017
2016

Kategoriat