Partiossa olin Tipu. Taisin olla silloin aika pikkuinen piipittäjä.

Aikuiseksi asti kaverit kutsuivat Ankaksi.

Jossain vaiheessa puolisko alkoi kutsua minua ystävineni metsäkanalinnuiksi.

Olen tehnyt nettitestejä, joissa minua on kuvailtu mm. kuntahaukaksi.

Nykyisin olen Alli – yksin kalliolla.

Ja vielä kun KK:n facessa haettiin harmaavarpusta, tunnistin itseni siitäkin heti.

Vanhaksi kotkaksi ei sentään ole kukaan uskaltanut nimittää – ainakaan päin näköä!

Mutta jonkun sortin siivekäs ilmiselvästi olen,

sillä eihän työtön ainakaan kunnon ihminen voi olla.

Kommentit (3)

Marjan Hetkiä
Liittynyt17.10.2015

Nyt ymmärrän blogisi nimen. Hauska sanaleikki ja hauska nimi. :) Muista, että olet ihmisenä yhtä arvokas kuin kuka muu tahansa. Sinä et ole "työtön" - työttömyys on vain elämäntilanteesi tällä hetkellä. Ihanaa päivää!

Seuraa 

Kirjoitan, että kohina korvien välissä välillä vaimenisi. Tekstieni aihepiirit vaihtelevat mielikuvituksen tuotteista havaintoihin ympäristöstä. Joissain teksteissäni saattavat vilahtaa kertojaääninä myös koiramme. Työelämää käsittelin aiemmin ulkopuolisena, sivustakatsojana. Allina kalliolla. Nyt työttömyys jäi taakse - ainakin hetkeksi. Mutta kallion viisto pinta pitää Allin silti varuillaan.

Blogiarkisto

2017
2016

Kategoriat