Varoitus: saattaa sisältää tuotemainontaa

Ostoslista jäi keittiön pöydälle. Enkä muistanut ottaa luurilla kuvaa jääkaapista, hedelmäkorista, leipälaatikosta, kahvihyllystä kuin jauhokaapistakaan.

Entäs vessapaperi – sekin jäi kuvaamatta aamun kiireessä. Miten nyt voi tietää, mitä ostaa – kun ei ole kuvia kertomassa, mitä kotona ei ole?

Tähän aikaan illasta kauppaan tulevat enää iltakuudelta heräillyt nuoriso ja he, jotka ovat muuten tyrineet koko päivän aikataulun. Tai he, jotka intoilevat kauppojen vapaasta aukiolosta. Mikä sen hienompaa kuin lähteä kauppaan iltakymmeneltä?!  No – vaikka pikku hiljaa sängyn pehmeyteen kömpiminen?

Tähän aikaan illasta kaupasta saa enää nahistunutta salaattia eikä tuoretta leipää ollenkaan.

Korissa on leikkelemakkaraa, se on kyllä todettu vaaralliseksi. Hyi, punainen liha, hyi! Pitäisikö vaihtaa salaattiin – ei, se on sitä nahistunutta. Olkoon, kuollaan täältä kuitenkin joskus. Mitäs muuta; jugurtti – sekin on kauhea sokeripommi. Ja siinä on sitä asetaldihydiä tai jotain, melkein yhtä paljon kuin tupakassa! Äh.

Lauantai-illaksi sipsejä – no ne vasta ovatkin itsemurha! Suolaa, ja mitä ne oli, jotain transrasvoja, karsinogeenejä ja  pelkkää tyhjää energiaa. Eikö enää saa syödä mitään?! Ettei kuolisi. 

Mutta jos jättäisi kahvin tällä kertaa ostamatta. Otankin teetä. Hyvä idea. Tee on terveellistä. Se on tutkittu juttu.

Löytyipä. Ihan oma, jumalattoman pitkä hyllykkö. Teelle. Hmm.

Ottaisinko pussi-, irto-, vihreä-, valko-, puna-, musta-, punapensas- vai sittenkin pyramiditeetä? Entäs Nippon green, Mate tai Chai latte? Vai sittenkin kamomilla tai ruusunmarja – eikäku Rooibos vanilla voisi olla hyvää. Ajatuksiini vaipuneena jään pohtimaan, josko sittenkin Lipton. Vai Twinings. Vai Nordqvist. Olisi suomalaista. Tai eihän se Suomesta ole. Täällä pakkasessa mikään tee kasva!

Mutta LUOMU voisi olla vielä terveellisempää. Olen jo poiminut muutaman teepaketin ja vaihdan toiseen ja taas toiseen ja olen vihdoin lykkäämässä hylkäämäni Liptonin sinettiteen takaisin hyllyyn, Forsmanin eteen. Silloin se tapahtuu.

Ärtynyt silmäpari tuijottaa hyllykön läpi. ”Oon just lajitellut ne KAIKKI! aika- ja aakkosjärjestykseen! Et sekoita niitä!” Raivostunut ääni pauhaa.

”Mulla meni ikuisuus niiden järjestämiseen, tajuutko! Et koske niihin, jos et tiedä, mitä haluat! Ja katot ne kestoajat, ettei ne mee taas sekaisin!”

Vielä kipittäessäni kohti kassarivistöä, kaikuu takanani raivosta särisevä ääni: ”OTA ENSIN OIKEALTA VASTA SITTEN VASEMMALTA!? LYHYIN KESTO EKANA! EIKÄ PENGOTA SIELTÄ HYLLYN TAKAOSASTA!!!”

Hyllyttäjäraukka, taitaa olla tiukka työtahti.

Ja sitten tulee kurja asiakas, joka sotkee kaiken!  

Kommentit (4)

Vierastelija

Tietenkin eila-maito ;D. Mutta vesi +maito EI OLE TEETÄ, se on ....vettä ja maitoa .

Mietiskelijä

Kauppa on kummajainen paikka.Kaikkea on niin mahottoman paljon ja valikoimaa vaik,minkä sorttista.Esim.öljy hylly osaako niitä kaikkia edes käyttää saatika sitten kaiken maailman oliivit,tahnat.Kaupassa saa kyllä vietettyä tunti ei kaksi vähintää.Oikein kun rupeat tutkimaan hyllyjä,hintoja olet ottanut yhden öljypullon mutta huomaat et vähän kauempana on halvempaa samaa tuotetta.Mietit kumman otat.Näitä riittää kyllä.Se kauppalista on oltava silloin ei juutu kauppaan,ottaa sen minkä tarvitsee.Välillä on ihan kiva maleksia kaupassa ja katsoa sitä tohinaa kun on kiire,asiakkailla.Ryntäys siihen jonoon.Jo jäät vähänkin miettimään,katsotaan pahasti ja ohitetaan.Mutta on kiva kuulla välilä myyjiltä että hyvää päivää ja se iloinen ilme.

Seuraa 

Kirjoitan, että kohina korvien välissä välillä vaimenisi. Tekstieni aihepiirit vaihtelevat mielikuvituksen tuotteista havaintoihin ympäristöstä. Joissain teksteissäni saattavat vilahtaa kertojaääninä myös koiramme. Työelämää käsittelin aiemmin ulkopuolisena, sivustakatsojana. Allina kalliolla. Nyt työttömyys jäi taakse - ainakin hetkeksi. Mutta kallion viisto pinta pitää Allin silti varuillaan.

Blogiarkisto

2017
2016

Kategoriat