Tasavuosien notkuessa nurkan takana täytyy vissiin miunkin myöntää jo, että kymppikerhon sijasta lienee syytä hakeutua jo jonnekin ihan muihin klubeihin. Ikä näkyy ja tuntuu, vaikka kuinka joogaisi, jumppaisi ja notkistaisi tai yrittäisi ajatella nuorekkaasti. Nuorekkuuden sijaan mie huomaan päänupin sisälläkin keskittyväni usein lähinnä tätimäiseen kauhisteluun.

Gepardi on jo ajat sitten muuttunut miulle elukaksi, jonka turkkikuosia puetaan päälle eikä juomaksi, jota nautitaan sisäisesti. Gepardi on pikkuhiljaa ja salakavalasti hiipinyt jääkaapin sijasta vaatekaappiin. Litlin Klumin Heidin mallistostakin olisin voinut nauttia useammankin gepardin, jos vaan kukkaro kestäisi nauttia enemmän gepardia.

Eläimet alkavat muutenkin tulla tutuksi eikä miun tartte kuin katsoa peiliin. Kun kaikki roikkuu, niin peili näyttää armottomasti niin kananheltat leuan alla kuin kamelinvarpaatkin - no tiedätte kyllä missä.

Kamelinvarpaan peittävän pitkän paidan lisäksi miun ylimpiä suosikkeja ovat nykyisin kaikki vaatteet, jotka eivät purista ja kiristä. Pieni ja piukka on vaihtunut suuren ja peittävään. Miulle mahtuisi vielä kolttu, jossa vietin edelliset tasavuodet kymmenen vuotta sitten, mutta ei tulisi mieleenkään pukeutua siihen. Täti tuntisi olonsa vähintäänkin alastomaksi.

Miespuolinen kaverini sanoi joskus asuvalinnastani, että "Olisit pukenut jotain muodot näyttävää." No enkä, kun pukeutumisen lähtökohta on tällä iällä niiden epäsuotuisien muotojen peittäminen!

Ja entäs toi musiikki sitten... Jos on kuunnellut jo kymmenen vuotta pelkkää Radio Suomea, niin mistäs sitä voisi tietää kaiken maailman Kasimirit, Keekit ja Uniikit? Siideripissiksen ja Hanurinkin kuulin ensimmäisen kerran humppalavalla, kun tanssiorkesteri oli tehnyt niistä foksin ja salsan.

Jumpassa musiikki aiheuttaa miulle lähinnä päänsärkyä, oli se sitten tiskoa tai heavya. Saisikohan sitä jumpata peltorit korvilla?Onneksi Yle soittaa sentään Kilpeläisen Tuurea, niin tätikin tietää Autiosaaren. Tosin siitä tulee miulle aina mieleen Pyhtää.

Kommentit (0)

Seuraa 

Jotta elämä olisi pirkompaa! Pirkko tarkoittaa naista, jolla on asenne kohdillaan ja elämännälkää. Annepirkko on keski-ikää lähestyvä kotiäiti, jolla on asennetta, mutta kaikki muu voi sitten olla vähän hukassa. Työura vaihtui äitiyteen, ja nyt Annepirkko miettii, mitä elämällään tekisi - tai sitten ihan vain sitä, millä pysyisi hereillä seuraavaan kahvikupilliseen saakka.

Blogiarkisto

2016

Kategoriat