Opiskelukaveri raportoi maailman tapahtumia ulkomaan kirjeenvaihtajana, ja lapsuuden koulukaveria tuijotan ruudussa suositussa tosi-tv -ohjelmassa. Kolmas vanha tuttu näkyy kirjoittaneen kirjan ja päässeen naistenlehtien sivuille - huomaan vaan somesta, jonne mie päivitän kuvia kissasta ja lasten mansikkasaaliista. Neljäs on muuten vaan menestyneempi, rikkaampi ja kauniimpi kuin mie.

Tein miekin joskus paljon töitä - niitä "oikeiksi" töiksi laskettavia. Ihan järkyttäviä tuntimääriä ja vuosikausia ilman lomia, vaikka kai nekin olisi pitänyt hoitaa alta pois. Sitten tuli ensin mies vierelle, ja pian toinen sellainen alkoi kasvaa mahassa. Nyt vuosia kotona (ja lapsia) on jo niin monta, ettei kukaan kai tällaista kehäraakkia enää palkkaa? Työnantajan armahdin ja älysin irtisanoutua pian kaksi vuotta sitten, enää työtodistus puuttuu.

Joskus on vaikeaa löytää se sisäinen Pirkko ja rautarouva, kun viikon kohokohta on Lidlin mainos postilaatikossa tai se, että laittaa ripsiväriä Prismaan mennessä. Esimiesasema on vaihtunut siihen, että mie sanon Citymarket juuri silleen ärsyttävästi "kitimarket".

Pitää vaan aina jostain kaivaa se Pirkko esiin, ja olla ylpeä siitä, että runttaa kolme mukulaa ja kymmenen kauppakassia siihen pikku-pököttiin ja tyytyä katsomaan kateellisena viereisen parkkiruudun tila-autoa, josta kaivetaan esiin yksi kouluikäinen. Pirkkomaisen rohkea valinta ja hyppy tuntemattomaan kun oli tämä kotiäitiyskin. Helpommalla olisi varmasti päässyt jatkamalla "entistä" elämää ja työorjuutta. Nyt se työorjuus tosin vain vaihtui vieraan leivistä hellan ja kakkavaippojen väliin.

Ensi viikko eletään siis sen voimalla, että ostin viikonloppuna ensimmäisen puuterin viiteen vuoteen. Meni vahingossa ihan kohdilleenkin, vaikken ymmärtänytkään mitään niistä pee, pee, see, see (tai puuseeko se nyt oli) -merkinnöistä. Olkoon tasaisempi naama tässä kohtaa miun Himalaja-kiipeilyni tai runokirjani. Osaanhan miekin syöttää lasta, juoda kahvia, puhua puhelimessa ja rapsuttaa kissaa samaan aikaan.

Kommentit (3)

Vierailija

Hei!tosi hyvä kirjotus,sain nauraa maha kippurassa.minäkin ennen raadoin töissä aamusta iltaan nyt hoidan 2 ja kävellen kaupassa rahtaan rattaita ja ruokakasseja ja kateellisena katon kun muut menee hienoilla autoilla ohi.vien lapsia kouluun ja kaikkeni annan.yötä päivää hoidan ja passaan,vaan ei kukaan arvosta ei anoppi ainakkaan.susanna

annepirkko
Liittynyt12.7.2016

Niin se elämä heittelee, mutta joskus täytyy uskaltaa tehdä rohkeitakin ratkaisuita. Joskus sydämellä ja joskus järjellä. Tästä elämänvaiheesta saa toisaalta sellaisia kokemuksia, joiden olemassaolosta en aiemmin tiennytkään. Joskus rakkaudentäyteisiä ja joskus rasittavia :)

Seuraa 

Jotta elämä olisi pirkompaa! Pirkko tarkoittaa naista, jolla on asenne kohdillaan ja elämännälkää. Annepirkko on keski-ikää lähestyvä kotiäiti, jolla on asennetta, mutta kaikki muu voi sitten olla vähän hukassa. Työura vaihtui äitiyteen, ja nyt Annepirkko miettii, mitä elämällään tekisi - tai sitten ihan vain sitä, millä pysyisi hereillä seuraavaan kahvikupilliseen saakka.

Blogiarkisto

2016

Kategoriat