Olen viime aikoina puhunut ihmisille rohkeammin - ihan tuntemattomille siis. Tilanteissa, joissa olisin aiemmin ollut hiljaa ja pohtinut, että mieli tekisi sanoa näin mutta en kehtaa, olenkin avannut suuni ja antanut tulla. Uskon, että suurin osa ihmisistä oikeasti ilahtuu kontaktista tuntemattoman kanssa, vaikka meihin onkin niin perin juurin iskostettu ajatus siitä, että suomalainen tarvitsee omaa tilaa ja mököttää mieluummin hiljaa yksin kuin vahingossakaan edes vilkaisee kanssaihmistä. Ainakin omat kokemukseni ovat tähän mennessä olleet positiivisia, joten aion ottaa kontaktia ja kohdata jatkossakin, vaikka se vielä vähän jännittääkin.

Olen intialaisessa ravintolassa lounaalla. Tilaan naan-leivän, joka osoittautuu hervottoman isoksi. Mietin, kuinka hauskaa olisi jakaa se jonkun toisen kanssa, ja alan etsiä sopivaa kohdetta. Pian viereiseen pöytään istuukin yksinäinen nuori mies, jolla leipää ei näytä olevan. Keräilen rohkeutta hetken jos toisenkin, kunnes rohkaisen mieleni: "Hei sattuisko sun tekemään mieli leipää, kun en ite tätä takuulla jaksa kokonaan", sanon, ja mies ottaa leivänpalan iloisena vastaan. Vaihdamme jokusen sanan ja jatkamme syömistä kumpikin omissa oloissaan, lähtiessäni huikkaan moikat ja mies kiitoksen. Jää hyvä mieli.

Bussissa kuulen, kuinka takanani nuori tyttö puhuu puhelimeen. Ilmeisesti tytön veli on jälleen kerran vienyt tämän kuulokkeet ja äiti yrittää tarjota korvaukseksi uusia kuulokkeita. Tyttö protestoi todeten, ettei veli ikinä opi olemaan varastamatta, jos kuulokkeiden tilalle ostetaan aina uusia ja uusia. Nyökkäilen mielessäni tytön argumentaatiolle, juuri näin, onpa hölmö äiti kun ei tajua. Päätän, että jos tyttö on bussissa vielä poistuessani, kerron olevani tämän puolella jupakassa. Tyttö on, joten tokaisen "Oon niin sun puolella tossa kuulokejutussa, pidä pintas", ja tyttö virnistää. Vaihdamme muutaman sanan, kunnes bussin ovi aukeaa ja nousen kyydistä. Jää hyvä mieli.

Kohdattaisiinko kaikki toisiamme rohkeammin tänä vuonna?

Kommentit (2)

Eau De Cologne
Liittynyt22.6.2015

Kiva kirjoitus! Tämä on ollut asia, joka on Saksaan muuton myötä pitänyt itsellä opetella. Täällä puhutaan paljon tuntemattomien kanssa: Ravintoloissa, kaupassa, bussissa, kadulla, ihan missä vaaan :-) Hiljaisen suomalaisen on ollut pakko avautua tai muuten olisin jäänyt niin paljosta paitsi! 

Johanna, Eau De Cologne

paulahelena
Liittynyt28.12.2015

Oho, jännää että Saksassakin! Itse miellän sen jotenkin niin "jäyhäksi" maaksi, jossa ihmiset käyttäytyy tosi korrektisti. Tai tässä on varmaan eroja pohjoisen ja etelän välilläkin. Mutta kuulostaapa kivalta, olis ihan tervetullutta Suomeenkin (vaikka varmasti hämmentävää)! :)

Seuraa 

Espoolaisen kerrostalokolmion elämää 28-vuotiaan naisen näkökulmasta. Mukana menossa Mies ja 8/2013 syntynyt Poika. Kirjoittaja potee kroonisena ainakin matkakuumetta, sisustushulluutta ja vaatemaniaa sekä kärsii jatkuvasta aikapulasta. Blogi päivittyy kun päivittyy.