Koko alku vuosi on ollut matalalentoa. Asuimme Pirkkalassa, tein satunnaisia keikkatöitä Kotkassa ja kävin kotipaikallani Imatralla siivoilemassa ja järjestämässä paikkoja. Tämä oli se odotettu vuosi, jolloin muutamme kotimaisemiini. Olin niin kovin sitä odottanut, että voimani meinasivat loppua pari kuukautta ennen muuttoa. Onneksi vihelsin pilliin ja sain pikaisesti apua. Kiitos Tampereen akuuttiyksikön.

Huonekalut myytiin ja osa tavaroista lahjoitettiin tutuille ja paljon meni roskiin. Nyt olemme maalla. Meillä on yksi huone, jossa on vuode, kaksi nojatuolia, tv-taso ja vaatekaapit. Purettuna on vain tarpeelliset tavarat. Keittiön jaamme isäni kanssa. 

Nyt moni saattaa ajatella, kuinka tuo voi toimia?? Kerron täysin rehellisesti ja avoimesti, että ainakin tähän asti kaikki on sujunut hyvin. Meillä on isän kanssa erilaiset aikataulut, joten harvoin törmäillään keittiössä. Olen tehnyt silloin tällöin isoja annoksia ruokaa josta isäkin on saanut nauttia. Vaihtelua hänen einesruuilleen.

Samassa talossa asuu myös veljeni. Hänellä on oma asunto. Tässä talossa on kaksi erillistä asuntoa. Mutta tällä vanhalla talolla on mahdollisuudet vaikka mihin. Täällä yläkerrassa, jossa huoneemme sijaitsee, on toinen huone (lähinnä varastona) ja loppu, iso tila täysin avoin. Se odottaa, että saa uudet kuoret ympärilleen. Minulla on mielessäni selkeä kuva millainen siitä tulee; iso aula ja oleskelutila, keittiö ja vessa. Tunnelma olisi rustiikkinen ja hieman hämyisä. Paljon pehmeitä tyynyjä ja torkkupeittoja. Kynttilöitä ja keittiöstä leijuvaa mausteisen lihapadan tuoksua.

Unelmia, haaveita. Niiden avulla en toivottavasti notkahda väsymykseen, vaan jaksan eteenpäin. Tahdon kertoa erilaisesta asumisjärjestelystä, ettei tämä hullumpaa ole. Tosin meidän helpotuksena on iso maalaistalo, iso piha-alue ja ennen kaikkea hyvät välit keskenämme. 

Kommentit (0)

Seuraa 

Arkista tuumailua tuuliviirin silmin. Neljäseiskan pitäisi olla aikuinen ja vakavissaan, mutta minä en siihen suostu. Elän iloiten, nauraen niin paljon kuin mahdollista -tiedostan, että tulee vastaan se aamu jolloin ei naurata. Minulla on diagnosoitu kaksisuuntainen mielialahäiriö ja balanssissa pysyn hyvän terapiahoidon ja lääkityksen avulla. Tervetuloa matkaan. Nautitaan jokaisesta päivästä.

Hae blogista