Kirjoitukset avainsanalla I am machine

Sain kerran spontaanit kehut korustani eräältä ranskalaiselta herrasmieheltä. Mitä tein minä?
Hämmennyin ja ilmoitin topakasti "AI TÄÄ SIIS TÄÄHÄN ON PRISMASTA! TÄÄHÄN MAKSOI JOTAIN KYMPIN!"

Charmantti ranskalainen tuijotti minua suuren hämmennyksen vallassa, etsi pitkään sanojaan ja sai sitten sanottua "Te suomalaiset naiset olette ihan mahdottomia."
 

Se kyllä herätteli! Olisiko tosiaan ollut ihan mahdotonta vastata että "Kiitos, pidän tästä itsekin." Sen jälkeen en ole koskaan vastaavaan sortunut, vannon. Yhdestä suomalaisnaisesta tuli siis vähemmän mahdoton, ainakin tällaisissa tilanteissa. Haastan teidät muutkin samaan! Tästä lähtien otetaan kehut vastaan, eikö?

Törmäsin eilen ihan käsittämättömän hyvään biisiin, sitä on tässä nyt soitettu jo monta kertaa vaikka ollaan vasta aamussa! Tämähän on sitten räimettä, joten lenkillelähtijät here goes ja te jotka saitte juuri laten ja Hesarin eteenne, voitte mainiosti jättää väliin.

"Here's to being human
Taking it for granted
The highs and lows of living
To getting second chances

I wish I knew what it was like
To care about what's right or wrong
I wish someone could help me find
Find a place where I belong"

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kommentit (0)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa 

Ote elämän kevyeltä laidalta: musiikkia, ruokaa, kirjoja. Ja kuohuviiniä ja suklaata. Tietenkin.

Blogiarkisto

2018
2017
2016
2015

Kategoriat