Kirjoitukset avainsanalla Sleeping sun

Marraskuun aurinko on pehmeä ja ujo. Paljastuessaan se hymyilee vähän ujosti, vähän kuin huutaen että "uskalla vaan uskoa että olen vielä olemassa". Se on kuin se jokaisen sisällä asuva lapsi joka välillä nostaa päätään arjen keskellä. Se, joka heräilee kun aikuinen näkee lehtikasan jota haluaa potkaista, lumikasan johon tekisi mieli kaatua tekemään lumienkeleitä tai iso vesilammikko jonka keskeltä tekisi mieli ajaa pyörällä.

Mä näin tänään marraskuista aurinkoa. Se on todistetusti ilmestynyt tänään moottoritien varrelle Helsinkiin päin mennessä. Siellä se oli ja hymyili niin hellästi ettei edes aurinkolaseja tarvinnut kaivaa. Nyt se kyllä on jo piilossa, ulkona nimittäin sataa ja tuulee. Ja on ihan pilkkopimeää.

Viikonloppu on ollut mahtavan rentouttava. Joskus vaan on. Huomenna on vielä vapaapäivä töistä, sekin tekee tästä sunnuntai-illasta ihanan. Saa valita sytyttäisikö vielä kynttilät ja fiilistelisi vai kömpisikö peiton alle talvehtimaan.

Heitän teille kaikille aamuhaasteen huomiseksi: menkää töihin hyvällä fiiliksellä ja hymyillen. Hirveän helppo ehdottaa tällaista rasittavan positiivista juttua kun itse kääntää kylkeä siinä vaiheessa kun te menette töihin. Kyllä mäkin taas tiistaiaamuna inhoan kaikkia positiivisia ihmisiä!

"The sun is sleeping quietly
Once upon a century
Wistful oceans calm and red
Ardent caresses laid to rest
For my dreams I hold my life
For wishes I behold my night
The truth at the end of time
Losing faith makes a crime"
 

 

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kommentit (0)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa 

Ote elämän kevyeltä laidalta: musiikkia, ruokaa, kirjoja. Ja kuohuviiniä ja suklaata. Tietenkin.

Blogiarkisto

2018
2017
2016
2015

Kategoriat