Kirjoitukset avainsanalla sahrami

Nyt vietetään Ravintolapäivä- viikonloppua ja huomenna mekin pienen ruokakriitikkoni kanssa suuntaamme brunssille heti aamusta. Eli aamupäivällä. Eli iltapäivällä.

Koska Ravintolapäivä- viikonloppu heittää meidänkin keittiöön pientä innostusta, perjantai-illan herkkuna oli lohi- sahramipastaa. Pitkän työviikon, uuvuttavan (mutta voitetun!) flunssataiston ja syyssateiden jälkeen pippurinen sahramipasta tuntui ihanalta. Olemassa on ruoka, jonka valmistaminen kestää valehtelematta alle vartin ja joka maistuu kuin sen tekoon olisi käytetty päiviä! Punaviinilasi ja lakukippo kruunasivat nautinnon. Ja pöytään saapunut mini, joka katsoi ruokaa ja totesi "mitä herrajjestas tää taas on". Hän kuitenkin söi pastaa reippaasti ja kehuikin vielä, joten hahaa. Siitäs sai!

Keittiössä meni muuten kolme tuntia. Ensin syötiin, sitten sometettiin, juteltiin, luettiin kirjoja ja sitten vain hengailtiin. Ihana pieni ruokaseuralaiseni. <3

Tänään aamulla ruokaseuralainen oli nuhainen, mutta samasta taudista toipunut äitinsä vetäisi Adidaksen nauhat kiinni ja lähti aamujuoksulle. Olipa tuulista heti aamusta!
Aamujuoksun jälkeinen aamiainen sisälsi mm. lohi- pinaattimunakasta, olipa hyvää! (Paitsi minin mielestä, pinaattia kun ei kuulemma Voi Syödä.)

Iltapäiväunien jälkeen hauduttelin nyhtöpossua, tein tsatsikia ja pilkoin kaalia kaalisalaattiin. Illalla pöytään saapui toinenkin 10-vuotias ja nyhtisburgerit tekivät kauppansa.

Päivän myrsky taitaa olla laantumaan päin, Viaplay näyttää edelleen Risto Räppääjää kahdelle jo nukkumaan komennetulle minille ja minuakin jo haukotuttaa.

 

Voihan ihana mikä viikonloppu. <3

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kommentit (0)

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Aloitin tämän lauantaiaamun reippaasti juoksulenkillä nautiskellen ja nyt sitten illalla nautiskelin sahramirisottokokkauksilla. 
Sahrami ei ole syyttä maailman kallein mauste, onhan se ihan spessua! Miten joku maku voikin olla samaan aikaan niin pehmeä olematta pliisu? Nam.
Mun risotossa oli tänään kanaa (selkeä Milanese siis!) mutta käytän tuossa samassa setissä aika usein myös lohta. Itse en käytä risotossa kermaa enkä tuorejuustoa, mutta parmesanin kanssa en mittaile grammoja! Tuore basilika sopii muuten ihanasti sahramista keltaisen risoton päälle. Kaunista ruokaa on kiva syödä!

Edinburghissa on ihana italialainen ravintola jossa olen syönyt maailman parasta sahramilohta. Tai siis maailman parasta lohta. Tai siis maailman parasta ravintolaruokaa. Tosin, pakko myöntää, rakkauteni kaikkea Skotlantiin liittyvää kohtaan on niin syvää, piinallisen ikävöivää ja loputonta, etten ehkä pysty arvioimaan mitään siihen liittyvää hirveän objektiivisesti.

Nyt yritän jaksaa vielä valvoa, koska lauantai-illan seurustelukumppaneiksi voi nyt valita joko Ian McEwania tai sitten DCI Banksia (uusi kausi alkaa!). Luultavasti tässä käy niin, että kuuntelen vähän Von Hertzen Brothersia ja kohta huomaan etten todellakaan jaksa lukea tai edes avata televisiota. Lapsikin tuossa totesi että onneksi susta ei tullut poliisia kun susta tulee aina kauhean kiukkuinen jos et saa nukkua.

"I don’t remember the day when she fell
My only memory as far as I can tell
Is the trembling of my hands when they held
Withered flowers with her farewell

I became
A charlatan
A bohemian
A clown without shame
Wide awake and in delirium
I can hear myself calling her name.."

Kommentit (0)

Seuraa 

Ote elämän kevyeltä laidalta: musiikkia, ruokaa, kirjoja. Ja kuohuviiniä ja suklaata. Tietenkin.

Blogiarkisto

2018
2017
2016
2015

Kategoriat