Kirjoitukset avainsanalla uudet alut

”Alkuun pääsee, jos vain uskaltaa tarttua lankaan ja pyöräyttää sen sormen ympäri. Tärkeintä on ryhtyä toimeen. Niin on elämässäkin. Jokainen aloitus on tietysti omanlaisensa. Silmukoita voi luoda tuhannella eri tavalla, ja tavan voi määrätä taito, suunnitelma tai kokemuksen tuoma vakaumus. Menetelmästä riippumatta yksi asia on ja pysyy.
Joko sinä uskallat tai sitten et.”

 

Tämä ihanuus on lainaus Kate Jacobsin Pieni lankakauppa- nimisestä kirjasta. Se on ihan hömppää, ei voita palkintoja, ei jää historiankirjoihin.

Mutta minun historiankirjoihini se kyllä jäi. Luin tätä eräänä lokakuisena yönä vuosia sitten hyvin surullisissa tunnelmissa. Sinä päivänä oli kannettu tavaroita asunnosta toiseen eikä mitenkään onnellisissa tunnelmissa. Koko tulevaisuus pelotti, sisukkuus oli täysin kateissa ja hengittäminenkin tuntui jotenkin kivuliaalta.

Tuntui, että nyt olen niin pohjalla kuin voi vain olla. Eihän se totta ollut, koska se surullisuuden shokkivaihe pitää vielä puuhakkaana. Se oikea surullisuushan alkaa siinä vaiheessa kun ei ole enää mitään puuhattavaa… No, onneksi tätä en vielä tuossa vaiheessa tiennyt!

Ja kyllähän tuo juuri noin onkin. Alkuun pääsee, jos vain uskaltaa tarttua. Ja joko sitä uskaltaa tai sitten ei.

 

Ja sitä uskaltamista se on sitten sen jälkeenkin. Kaikenlainen hyppääminen pelottaa aina välillä. Uskaltamista helpottaa hyvä laskuvarjo ja hyvät tukijoukot.

Eli siis se, että on olemassa tyyppejä jotka pitävät huolta, tekevät ruokaa, neuvovat että yökerhossa ihmisiä voidaan huumata (kiitos äiti), lähtevät keikkaseuraksi, uppoutuvat syvälliseen keskusteluun kevätmuodista, varastavat neljä pullaa ennen ruokaa tai vaihtavat polkupyörään uuden renkaan.

Kiitos teille kaikille!

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kommentit (0)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa 

Ote elämän kevyeltä laidalta: musiikkia, ruokaa, kirjoja. Ja kuohuviiniä ja suklaata. Tietenkin.

Blogiarkisto

2018
2017
2016
2015

Kategoriat