Kirjoitukset avainsanalla Lone Theils

Kirjapinoni on tällä hetkellä hieman dekkaripainoitteinen, tervemenoa yöunet ja yksinolo!

Aloitetaan Kalle Lähteestä. Aloin lukea Happotestiä ja naureskelin jutuille. Sitten googlasin ja sain selville, että tarina tosiaan on totta, yksi yhteen. (Jossain luki että loppua lukuunottamatta.) Enää ei naurattanut yhtään: Huh. Ei voi kuin hattua nostaa, koska kirjoittaja on itse päässyt tuosta jaloilleen ja lopettanut juomisen. Aika monella meistä taitaa ainakin tilastojen valossa olla lähipiirissään alkoholin väärinkäyttäjä, joten ne kaikkivoipaiset selitykset taitavat olla monelle hyvinkin tuttuja?
Jotenkin rankkaa luettavaa oli.. Lukekaa silloin kun ehditte ajatella lukemaanne, ei ole mikään laiturinnokkakirja.

Caroline Erikssonin Kadonneet on kirja, jota kuvaillaan psykologiseksi trilleriksi ja vaikka mitä. Tartuin siihen suurin odotuksin. Vastassa oli kuitenkin jotenkin sekavaa huttua, johon oli väkisin yritetty rakennella kaikenlaisia seittejä. Sorry, ei pisteitä. Tätä on kyllä netissä kehuttu, joten jos psykologiset trillerit ovat sinun juttusi, lue tämä. Jos nautit siitä että epäilet kaikki ääniä ja pelko hiipii pitkin selkärankaa, lue tämä mökillä, mieluiten jossain saaressa. Ja yöllä.

 

Kolmikon ehdoton kuningatar ja kiistämätön voittaja on Lone Theilsin Kohtalokas merimatka. Luin sen yhdeltä istumalta koska ei vaan voinut jättää kesken (Hurraa sateiset sunnuntait!). Päähenkilö oli sympaattinen ja sisukas, juoni riittävän pelottava, teksti sujuvaa ja meni eteenpäin, loppuratkaisu oli hyvä ja yllätti. Tykkäsin! Ja sanotaanko, että sohvannurkka, viltti ja KAIKKI VALOT PÄÄLLÄ oli sunnuntai-illan paras yhdistelmä. ;)

 

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kommentit (0)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa 

Ote elämän kevyeltä laidalta: musiikkia, ruokaa, kirjoja. Ja kuohuviiniä ja suklaata. Tietenkin.

Blogiarkisto

2019
2018
2017
2016
2015

Kategoriat