Meidän vaari on syntynyt syyskuun puolen välin tienoilla, ja mummolassa on joka vuosi pidetty juhlat sadonkorjuuhengessä. Nyt kun sankarille tuli täyteen 85 vuotta, tarkoitus oli pitää oikein suuremmankin luokan sadonkorjuujuhlat.  

Minä olin lupautunut kakkuhommiin, ja sen varsinaisen synttärikakun lisäksi ajattelin tehdä porkkanakakkutyyppisen kesäkurpitsakakun.
Tein muutamasta porkkanakakkuohjeesta sekoituksen ja sillä mentiin sitten. Tässä tulee!

2 munaa
2 dl sokeria
2 dl raastettua kesäkurpitsaa
2 dl vehnäjauhoja
1 tl leivinjauhetta
1-2 tl kanelia
(ripaus kardemummaa)
1 tl ruokasoodaa
1 tl vaniljasokeria
n. 75 g voita sulatettuna

Laita uuni lämpiämään 175 asteeseen.

Halkaise kesäkurpitsa ja kaivele keskiosa ruokalusikalla pois. Se lähtee kyllä hyvin kun vetäiset reippaalla otteella.
Raasta kesäkurpitsa raasteeksi ja anna sen valua hetken aikaa jos on tosi kostea.
Vatkaa muna ja sokeri vaahdoksi. Sekoita kuivat aineet yhteen ja lisää ne siivilän avulla (tai sitten ilman siivilää mutta varovasti vähän kerrallaan) muna-sokerivaahtoon.
Sulata voi ja anna sen jäähtyä hetken.

Lisää taikinan joukkoon kesäkurpitsa ja sulatettu voi ja sekoita varovasti taikinaksi.

Paista kypsäksi mutta älä ylikypsäksi.

 

Porkkanakakun koristevaahto syntyy

100 g tuorejuustoa
100 g pehmeää voita
2-4 dl tomusokeria

Vatkaa tuorejuusto ja pehmeä voi yhteen ja lisää tomusokeria desi kerrallaan kunnes seos on kuohkeaa ja hyvänmakuista.

Tee päälle jonkinlainen koristevaahto. Itse en tykkää tuosta voi-tuorejuusto-kreemistä yhtään (miten se maistuukin jotenkin niin makealta?), mutta tein sitä tähänkin. Olen syönyt hyvää sellaista vain kerran, pienen kummityttöni äidin tekemän porkkanakakun päällä. Tästä ei tullut niin hyvää.
En vaan oikein saanut siihen oikeaa koostumusta.

Voit siis tehdä siihen sellaisen tai sitten vatkata vaikkapa mascarpone-vaahdon päälle (vatkaa kermavaahto ja mascarpone-purkillinen yhteen). Koristele jäähtynyt pohja haluamallasi vaahdolla ja rouhituilla saksanpähkinöillä.  

Meillä juhlat saivat hieman toisenlaisen suunnan ihan hieman ennen juhlia, sankari nimittäin joutui sairaalaan ja on siellä vieläkin.
Sairaalan käytävissä kuitenkin kajahteli ponteva onnittelulaulu, kun kävimme isolla porukalla siellä sankaria onnittelemassa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kommentit (0)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa 

Ote elämän kevyeltä laidalta: musiikkia, ruokaa, kirjoja. Ja kuohuviiniä ja suklaata. Tietenkin.

Hae blogista

Blogiarkisto

2018
2017
2016
2015

Kategoriat