Olen nipinnapin tolpillani järjettömän parin viikon syysflunssapöpön jäljiltä. Siis miten, ja etenkin MIKSI noi lastentaudit on niin kauheita aikuisille? Sitä menee aivan pois tolaltaan, niin henkisesti kuin fyysisestikin. TIedänpä ainakin miltä näkymä sängystäni näyttää, tulihan sitä nyt melkein kaksi viikkoa tuijoteltua.

 

Tämä Carbonara oli ensimmäinen kiinteä ateriani 1,5 viikkoon ja voi että se maistui hyvältä. Maistuuhan se muutenkin, mutta varsinkin tuossa tilanteessa. Vyö muuten sujahti ihan uuteen reikään tuon nälkäkuurini jälkeen, miten mukava huomio! No, nyt olen kerännyt voimia takaisin muutaman päivän ajan ja noooh, se reikä on jälleen aika kaukana. Tässä toipumisvaiheessa olen pitänyt tärkeänä esimerkiksi suklaan syömistä, koska jotain antioksidanttiahan siinäkin on varmasti mukana..

 

Tähän kahden hengen carbonaraan tarvitset

1 pkt tuorepastaa tai vastaava määrä tavallista
4-5 siivua pekonia
1 tuore muna
n. 1 dl parmesaania raastettuna
mustapippuria
muutama basilikanlehti
vettä ja suolaa pastan keittämiseen

Paista pekonit kypsäksi pannulla. Keitä tuorepasta runsaassa suolatussa vedessä.
Riko kananmuna kupissa ja riko sen rakenne. Kun pasta on kypsää, kaada vedet pois (säilytä hieman keitinvettä) ja sekoita muna pastan joukkoon. Sekoita se hyvin ettei muna ala kypsyä. Ripottele noin puolet parmesaanista joukkoon ja sekoita hyvin. Jos pasta on hirveän kuivaa, lisää hieman keitinvettä ja sekoita.
Jaa pasta lautasille, murustele pekonia päälle, rouhi mustapippuria päälle ja mausta muutamalla basilikanlehdellä.

Nopeaa, helppoa ja ihanaa. Voisko parempaa olla?

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kommentit (0)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa 

Ote elämän kevyeltä laidalta: musiikkia, ruokaa, kirjoja. Ja kuohuviiniä ja suklaata. Tietenkin.

Hae blogista

Blogiarkisto

2019
2018
2017
2016
2015

Kategoriat