Pienin, kriittisin ja rakkain ruokakriitikkoni oli hyvin helpottunut huomatessaan, että simpukkapasta ei tarkoittanutkaan SIMPUKOITA, vaan simpukan muotoista pastaa. Juttuhan siinä on se, että sinne sisään saa ujutettua mausteista kastiketta pieneen nyyttiin, joka sitten uunissa hautuu ihanaksi suupalaksi.
Sama pieni oli helpottunut siitä, että lammasragu tarkoitti JAUHELIHAKASTIKETTA kuten hän suurieleisesti ilmaisi. Tätä ruokaa voit siis mainiosti kutsua vaikka makaroniksi ja jauhelihakastikkeeksi, koska sitähän se todellisuudessa oli. Huoh.

Pitkään haudutetussa lammasragussa on ihana, lämmin maku. Minä käytin tähän omaani karitsanjauhelihaa, maustoin kanelihippusella ja hieman isommalla kardemummahippusella. Karitsan voimakkaaseen makuun sopii mainiosti voimakkaat mausteet ja valkosipulinen fiilis.
Ragu on parhaimmillaan pitkään haudutettuna, mutta kiireisenä perhe-elämämaanantaina karitsalla, hyvillä mausteilla ja jauhelihaa käyttämällä ragusta saa kyllä mainiota syötävää hieman lyhyemmänkin aikajänteen puitteissa.

Eli siis asiaan!


400 g karitsanjauhelihaa (minä käytän sitä Tammisen luomua, mutta voit aivan hyvin käyttää mitä vain)
1 prk Mutti-tomaattimurskaa

1 keltasipuli
2 valkosipulinkynttä (oikeasti käytän ainakin tuplat joten antaa palaa vaan jos valkosipuli maistuu)
mustapippuria
suolaa
1 tl sokeria
1 tl kardemummaa
0,5 tl kanelia
 

simpukkapastaa

hieman mozzarellaraastetta
 

(pekonimurua)

Huom! Jos haluat maustaa ragun myös lihaliemikuutiolla tai –fondilla, voit mainiosti tehdä senkin. Minä käytän yleensä suolaa ja mausteita tässä, koska pekonimuru ja uunihaudutuskin tekevät tehtävänsä makuun.
Lisäksi pidän karitsan mausta. Jos kuitenkin teet tätä muuta jauhelihaa käyttämällä tai esimerkiksi kiireisessä arjessa niin voit mainiosti oikaista ohituskaistalle ja heittää mukaan sen kuution.

Pilko ensin sipuli ja hauduttele sitä hetki pannulla öljyssä. Kaada sitten sipulit pois, lisää jauheliha kuumalle pannulle ja paista kypsäksi. Minä jätän karitsanjauhelihan isommiksi suupaloiksi, koska siinä maussa on jotain hyvää ja robustia josta pidän.
Lisää sitten tomaattimurska, kaada sipulihake takaisin pannulle ja raasta/pilko/purista mukaan valkosipulit. Mausta sokerilla ja anna hautua hetken. Lisää sitten muut mausteet, käännä levy pienelle ja hauduta kannen alla. Jos haudutat tosi pitkään niin lisää pannulle vettä.

Keitä simpukat suolavedessä. Jos haluat käyttää tähän ruokaan pekonimurua niin kypsennä pekonia pannulla pari- kolme minuuttia. (Kaikkein iiseintä on pilkkoa se pannulle saksilla, koska lopputuotteeseen tarvitaan pekonimurua ja puolikypsän pekonin pilkkominen saa kenet tahansa raiteiltaan.)

Kun simpukat on kypsiä, levitä ne tarjoiluastialle, täytä jokaiseen simpukkaan vajaa ruokalusikallinen ragua, ripottele pekonia simpukoihin ja viimeistele juustoraasteella.
Kypsennä uunissa 225 asteessa siihen asti kunnes juusto sulaa ja pekonikin on kypsää.

Tarjoile joko lauantai-iltana pitkään haudutettuna punaviinilasillisen, rennon tunnelman ja hymyn kera tai sitten maanantai-iltana maidon, haukotusten ja loputtomien ”mites ne matikanläksyt”- ja ”puhelin pois ruokapöydästä”-lauseiden kera. Kumpikin tilanne on kuitenkin hyvinkin onnellinen, joten tämä rakkaudella tehty ruoka sopii kumpaan tahansa skenaarioon mainiosti.

 

 

Ainiin! Vastaus kysymykseen ”Ostatko sä oikeasti pastaa viikonloppureissusta?” on se, että simpukkapastaa ei todellakaan saa kaikkialta, ja siksi sitä kannattaakin kantaa kaikkialta missä sitä on. Simple as that. ;)

 

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kommentit (0)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa 

Ote elämän kevyeltä laidalta: musiikkia, ruokaa, kirjoja. Ja kuohuviiniä ja suklaata. Tietenkin.

Hae blogista

Blogiarkisto

2019
2018
2017
2016
2015

Kategoriat