Nuorempana tuli tehtyjä kaikenlaisia listauksia siitä millaiset ominaisuudet ihannemiehellä tulisi olla.
Miehen piti olla

1. pitkä
2. vaalea
3. hyvännäköinen
 

ja sen lisäksi siinä oli lueteltu millainen nimi sillä pitäisi mieluiten olla (Sami tai Marko).
Listahan ei suinkaan loppunut tuohon, niitä kriteerejä oli yllättävän paljon. (Samin tai Markon piti olla Beverly Hills 90210:n Dylanin tai Brandonin näköinen.)

Nyt aikuisena on huomannut, että koska olemassa on häviävän pieni mahdollisuus siitä, että itsessänikään ei kaikki mahdolliset listakriteerit välttämättä täyty, kannattaa hieman hellittää noista teini-iän kriteereistä.

Tatuointeja pidin tosi pitkään ehdottomana dealbreakerina, mutta entäs jos sellaiseen valintatilanteeseen joutuisikin?

Joutuuko niitä valintoja pohtimaan?
Kuten eräs ihana ja komea (jeps, hän tilasi nämä adjektiivit) mies joka joutui kerran punnitsemaan turkkia käyttävän naisen ja arvojensa välillä. Turkki oli dealbreaker. Samoin kävi kerran eräälle toiselle herralle, joka kuumentuvalla hetkellä joutui huomaamaan ettei nainen ole koskaan höylännyt kainalokarvojaan. Sekin oli dealbreaker. Ja nopea sellainen.

Missä menee arvomaailmajouston ja pinnallisuusjouston raja? Pitääkö vaatimuksiin olla hyvä syy vai voiko ne vaan päättää?
Mihin asti kannattaa joustaa ja missä kulkee se raja että menettää jotain itsestään jos joustaa?

Tupakointi? Alkoholi? Menneisyys? Rasismi? Suvaitsevaisuus? Vegaanius? Lihansyönti?

Samia tai Markoa en muuten ole koskaan vielä kohdannut. Pitkät miehet ovat edelleen komeita mutta niitä vähän lyhyempiä on kyllä helpompi pussata. Hyvännäköisyys? Olen siitä onnellisessa asemassa, että kaikki elämäni miehet ovat olleet varsin komeita tapauksia.
Jostain syystä myös Dylan ja Brandon ovat menettäneet otteensa sydämestäni ja sitäpaitsi huomasin että nehän on siis viisikymppisiä?!

Ja kyllä. Kaikki elämäni miehet on olleet tummia. Jotain tuossa listauksessa meni vikaan..
 

Työpäivä kului rattoisasti Pearl Jamin kanssa. Nothingmania soitettiin myös Californicationissa, joka tekee siitä sarjasta myös musiikillisesti briljantin.

"once divided
nothing left to subtract
some words when spoken
can't be taken back
walks on his own
with thoughts he can't help thinking
future's above
but in the past he's slow and sinking
caught a bolt 'a lightnin'
cursed the day he let it go
nothingman
nothingman
isn't it something?
nothingman..."
 

Kommentit (0)

Seuraa 

Ote elämän kevyeltä laidalta: musiikkia, ruokaa, kirjoja. Ja kuohuviiniä ja suklaata. Tietenkin.

Blogiarkisto

2017
2016
2015

Kategoriat

Instagram