klo 17:17 | 24.4.2016
Jos loma alkaa valkosuklaamansikoilla ja cavalla ja seuraava päivä on tyylikästä kaupunkilomailua Porvoossa, alkaakin kaivata takaisin perusarvojen äärelle. Heh.
Eilinen päivä kului ulkoillessa. Löytyipä taas ihana metsäretkipaikka! Mikähän siinä on, että ilta-aurinkoisen metsän ja järven tuijotteleminen on melkein yhtä hypnotisoivaa kuin takkatulen tuijottaminen? Mikähän siinä on, että ruisleipä maistuu taivaalliselta parin tunnin ulkoilun jälkeen?
Ja mikähän siinä on, että jos lausuu huolettomasti sanat "tuolta korkealta on varmaan upea näköala", huomaa hetken päästä kiipeävänsä sinne korkealle takareidet kihelmöiden?
Tulihan valloitettua yksi eteläsuomalainen vuori. Ja kyllä, ne maisemat olivat huumaavat. Hymyilyttää vieläkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
in, mutta kuvia kuitenkin.
nhaan kaupunkiin päästyämme retkiseuralainen alkoi yhtäkkiä hymyillä ja kysyi "Joko sä näet ton?" ja hups, olimme päätyneet heti ensimmäiseksi Pienen suklaatehtaan eteen! Pieni suklaatehdas oli ihan oikeasti pieni, mutta ai että se salmiakkisuklaa oli namia! Käykää ja maistakaa, nam!
mieli ostaa kaikkea, mutta hillitsin itseni ja päädyin ostamaan Åbyn kuminanäkkäriä ja chilisuolaa. Arvatkaa muuten miltä maistuu kuminanäkkäri, joka on voideltu voilla ja päälle on sitten ripoteltu tuota chilisuolaa? No se maistuu siltä että otat toisenkin.
Räntäsateesta ja rakeista huolimatta olipas ihana päivä, ihana retki ja ihana Porvoo. Ehdottomasti uusiksi! Ja silloin sitten mukaan goretex-vaatteet.
ulee kyllä tosi hyvää jos siinä on riittävästi suolaa ja nestettä. Ja persiljaa! Ja sipu.. niin no, siis kaikkea.
