Olen kovin ihmeissäni miksei mikään puutarha-aiheinen lehti ole vielä ottanut minuun yhteyttä idyllisen parvekepuutarhani esittelyä ajatellen? Noh, korjaan asian ja esittelen koko idyllin teille nyt tässä.

Kuvassa huomaatte kolme kehittelemääni lajiketta. Ylimpänä näette kuivakukkia. Vanha kansahan tekee niitä eri tavalla, mutta minun tapani on vaivaton ja helppo. Lisäksi kukkiin saa trendikkään rusehtavan sävyn, sehän sopii mihin tahansa syyssisustukseen.

Kuvassa keskellä on kuivattuja mansikoita. Niistähän saa luomukaupoissa maksaa merkittäviä kilohintoja, mutta minun tavallani ei tarvitse maksaa kuin yksi mansikka-amppeli!

Kuvassa alimmaisena ehdoton innovaationi, kuivatut tomaatit. Niiden tuottaminen vaatikin jo hieman vaivaa, piti olla hyvin tarkka tuossa että pääsee jo hedelmävaiheeseen muttei yhtään siitä yli!

Miten tämä kaikki idylli sitten syntyy?

Ensimmäinen askel on joutua loppukeväästä/alkukesästä suuren puutarhahulluuden valtaan. Siinä vaiheessa saa itsensä kuvittelemaan, että pystyy ihan oikeasti hallinnoimaan kolmea kasvia samalla parvekkeella. Ostetaan multaa, kasveja, istutetaan, ihaillaan. Otetaan varmuuden vuoksi paljon kuvia ja ilahdutetaan niillä lähipiiriä. (Onkin hyvä juttu hoitaa se kuvaaminen jo siinä vaiheessa.) Tunnetaan itsensä kunnon ihmiseksi ja kunnon veronmaksajaksi, jolla on elämänhallinta huipputerässä.

Toinen askel on alkaa suunnitella kesälomamatkoja. Kun loma sitten alkaa, laitetaan varmuuden vuoksi parvekelasit kiinni ja häivytään joko ulkomaille tai kotimaahan (myös sekä että sopii mainiosti) nautiskelemaan vapaasta kesäolosta. Välillä mietitään että mitenhän ne kasvit siellä pärjäävät, mutta ajatellaan niiden pitävän auringosta. Kotona käydessä annetaan kasveille välillä vettä. Huomataan kuinka niiden elämänlanka alkaa pikkuhiljaa hiipua, mutta ei kovinkaan paljoa välitetä asiasta koska nythän on loma ja vapaus. Tunnetaan itsensä edelleen kunnon veronmaksajaksi, kulutetaanhan tässä kesälomarahoja kansantalouden hyväksi.

Kolmas ja viimeinen askel asiassa on loman lopussa. Kasvit ovat muuttaneet olomuotoaan. Niitä ei enää kastella ollenkaan, onhan se jo liian myöhäistä. Lähipiiri nauraa asialle ja kyselee vinoillen mitä parvekepuutarhalle kuuluu. Vaihdetaan nopeasti puheenaihetta ja muistutetaan, ettei säästä puhumisessa ole oikeastaan mitään vikaa. Loma loppuu ja työt alkavat. Ollaan kunnon veronmaksajia ja haukotellaan töissä.

Ajatellaan, että ehkä ensi kesänä voisi sitten kastella niitä kasveja.

Kommentit (2)

Seuraa 

Ote elämän kevyeltä laidalta: musiikkia, ruokaa, kirjoja. Ja kuohuviiniä ja suklaata. Tietenkin.

Blogiarkisto

2017
2016
2015

Kategoriat

Instagram