Rakastuin Brooklyniin päätä pahkaa, siksi halusin lukea myös Nora Websterin. Enkä pettynyt.

Moment of truth: Colm Tóibín on ihana. Jos Sadie Jonesin Kotiinpaluuta jäi miettimään murjottaen, Brooklyniä ja Nora Websteriä on jäänyt miettimään hymyillen.

Nora Webster kertoo erään naisen selviytymisestä, vahvuudesta ja sisusta. Ja tekee sen kauniisti.

Lukekaa jos haluatte lukea jotain hyvää ja kaunista. (Tiedän mikä biisi sinulla alkoi just nyt soida päässä. ;) )

Lainaus, joka ei ole satunnainen vaan joka nauratti: "Kotona hän etsi kirjepaperia ja -kuoren ja kirjoitti kirjeen.

Hyvä veli Herlihy!

Jos Conoria ei ole ensi perjantaihin mennessä siirretty takaisin A-luokalle, ilmoitan ja teen teille tiettäväksi, että ryhdyn toimenpiteisiin teitä vastaan.

Hän kirjoitti nimensä alle ja käveli takaisin luostariin, soitti kelloa ja antoi kirjeen samalle nuorelle veljelle, joka oli avannut oven edelliselläkin kerralla.
Myöhemmin illalla hän kirjoitti ylös kaikkien niiden tuntemiensa opettajien nimet, jotka opettivat Kristillisten veljien koulussa joko ylä- tai alakoulun puolella. Muutamien kotiosoitteen hän muisti, lopuille hän lähettäisi kirjeen koululle. Hän kirjoitti jokaiselle kirjeen:

Kuten ehkä tiedätte, poikani Conor Webster, joka on alakoulun viidennellä luokalla, on siirretty A-luokalta B-luokalle ilman syytä ja siirrosta etukäteen ilmoittamatta. Senkin varmasti tiedätte, että tällaista ei olisi tapahtunut, jos pojan isä olisi vielä elossa ja opettajana koulussa. Haluan tällä kirjeellä ilmoittaa, etten suostu hyväksymään tapahtunutta. Jos Conoria ei siirretä takaisin A-luokalle ensi perjantaihin mennessä, aion panna koulun saartoon maanantaiaamuna.
Jos menette kouluun autolla, seison autonne edessä ja estän sen kulun koulun porteista sisään. Jos kävelette, seison edessänne. Aion jatkaa mielenosoitustani kunnes Conor palautetaan A-luokalle."

Rakastin tätä kohtaa!
Varmasti ehkä siksikin, että äitini toimi samantyyppisellä päättäväisyydellä kerran 80-luvulla, kun minun ja veljeni koulutien varrelle piti saada liikennevalot. Ja kerran 90-luvulla, kun hän päätti ettei kaupungin säästötalkoot saa koskea katuvalojen sammuttamista, koska minä ja veljeni joutuisimme tulemaan yöllä pimeällä kotiin.

 

Arvanette, että liikennevalot tulivat ja katuvalot pysyivät päällä?

Kommentit (0)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa 

Ote elämän kevyeltä laidalta: musiikkia, ruokaa, kirjoja. Ja kuohuviiniä ja suklaata. Tietenkin.

Hae blogista

Blogiarkisto

2019
2018
2017
2016
2015

Kategoriat