Lomanjälkeisen maanantain pitäisi olla ihan hirveää tuskaa. Mulla ei! Ainakaan nyt!

Takana superhyvät ja sikeät yöunet, päällä uusi särmäkauluspaita (niitä on tylsää ostaa mutta sitten kun ostokset on tehty, voi tuntea pelkkää tyytyväisyyttä). Lounassalaattipaikassa oli sohvapaikkoja vapaana, salaatti oli jälleen takuuhyvää, zero kylmää ja kun vielä siinä ovella törmäsin yllättäen ihan mielettömään lounasseuraan, ei voisi parempaa olla.

Luureissa soi Skid Rowin 18 and life ja sehän on siis maailmanhistorian ehkä paras biisi.

Hei tihkuuko tänään vähän positiivisuutta, mitä?!

“Ricky was a young boy, He had a heart of stone.
Lived 9 to 5 and worked his fingers to the bone.
Just barely got out of school, came from the edge of town.
Fought like a switchblade so no one could take him down.
He had no money, oooh no good at home.
He walked the streets a soldier and he fought the world alone”

Kommentit (0)

Seuraa 

Ote elämän kevyeltä laidalta: musiikkia, ruokaa, kirjoja. Ja kuohuviiniä ja suklaata. Tietenkin.

Blogiarkisto

2017
2016
2015

Kategoriat

Instagram