Näin eilen The Great Gatsbyn enkä ole pitkään (pitkään pitkään) aikaan ollut niin vaikuttunut ja liikuttunut elokuvasta.

Voi miten upea se oli. Miten hieno puvustus, hienot henkilövalinnat, upeasti tehty elokuva! Ja millaista englantia siinä kuuli!

Itse sain katsella sen 3D:nä ja se toi mukaan vielä ylimääräistä magiikkaa. En ole oikein koskaan tottunut 3D-elokuviin mutta huomasin sen johtuvan siitä, että olen katsellut kolmedeenä vain jotain toiminnallisia leffoja. Oliskohan nyt niin, että kolmedee sopii paremmin tuollaisiin eleettömämpiin?

Joka tapauksessa: katselkaa Gatsby jos se sattuu eteen. Itse metsästän kirjan jouluna, onhan sekin nyt pakko lukea.

Ainiin. Niiden 3D-lasien alta pääsee kyllä kyyneleet valumaan ihan hyvin. Ja kyllähän niitä eilen valuikin. Ihan kiitettävissä määrin..

Seuraaviin sanoihin F. Scott Fitzgerald påättää kirjan ja näihin päättyi myös elokuvaversio.
 

"Gatsby believed in the green light, the orgastic future that year by year recedes before us. It eluded us then, but that’s no matter—tomorrow we will run faster, stretch out our arms farther. . . . And then one fine morning—
So we beat on, boats against the current, borne back ceaselessly into the past."
 

Kommentit (0)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa 

Ote elämän kevyeltä laidalta: musiikkia, ruokaa, kirjoja. Ja kuohuviiniä ja suklaata. Tietenkin.

Hae blogista

Blogiarkisto

2019
2018
2017
2016
2015

Kategoriat