Nyt vietetään Ravintolapäivä- viikonloppua ja huomenna mekin pienen ruokakriitikkoni kanssa suuntaamme brunssille heti aamusta. Eli aamupäivällä. Eli iltapäivällä.

Koska Ravintolapäivä- viikonloppu heittää meidänkin keittiöön pientä innostusta, perjantai-illan herkkuna oli lohi- sahramipastaa. Pitkän työviikon, uuvuttavan (mutta voitetun!) flunssataiston ja syyssateiden jälkeen pippurinen sahramipasta tuntui ihanalta. Olemassa on ruoka, jonka valmistaminen kestää valehtelematta alle vartin ja joka maistuu kuin sen tekoon olisi käytetty päiviä! Punaviinilasi ja lakukippo kruunasivat nautinnon. Ja pöytään saapunut mini, joka katsoi ruokaa ja totesi "mitä herrajjestas tää taas on". Hän kuitenkin söi pastaa reippaasti ja kehuikin vielä, joten hahaa. Siitäs sai!

Keittiössä meni muuten kolme tuntia. Ensin syötiin, sitten sometettiin, juteltiin, luettiin kirjoja ja sitten vain hengailtiin. Ihana pieni ruokaseuralaiseni. <3

Tänään aamulla ruokaseuralainen oli nuhainen, mutta samasta taudista toipunut äitinsä vetäisi Adidaksen nauhat kiinni ja lähti aamujuoksulle. Olipa tuulista heti aamusta!
Aamujuoksun jälkeinen aamiainen sisälsi mm. lohi- pinaattimunakasta, olipa hyvää! (Paitsi minin mielestä, pinaattia kun ei kuulemma Voi Syödä.)

Iltapäiväunien jälkeen hauduttelin nyhtöpossua, tein tsatsikia ja pilkoin kaalia kaalisalaattiin. Illalla pöytään saapui toinenkin 10-vuotias ja nyhtisburgerit tekivät kauppansa.

Päivän myrsky taitaa olla laantumaan päin, Viaplay näyttää edelleen Risto Räppääjää kahdelle jo nukkumaan komennetulle minille ja minuakin jo haukotuttaa.

 

Voihan ihana mikä viikonloppu. <3

Kommentit (0)

Seuraa 

Ote elämän kevyeltä laidalta: musiikkia, ruokaa, kirjoja. Ja kuohuviiniä ja suklaata. Tietenkin.

Blogiarkisto

2017
2016
2015

Kategoriat