Kirjoitukset avainsanalla köln

Viikko sitten elämäni hieman mullistui. Olin tapaamassa lääkäriäni aktivoituneen perussairauteni, Chronin taudin vuoksi. Tosin oma lääkärini oli kesälomailemassa ja pääsin tehokkaalta vaikuttavan sijaisen juttusille. Siinä selaillessaan allekirjoittaneesta tehtyjä muistiinpanoja, kysyi hän kuin ohimennen: "Kai noudatette edelleen gluteenitonta dieettiä, täällä lukee, että vuonna 2016 verikokeista on löydetty viitteitä sille, että elimistösi ei kestä viljaa?". 

Tämä edellä mainittu uutinen, oli sitten kaikessa muussa hässäkässä jätetty itselleni selvittämättä ja istuin jähmettyneenä paikallani kuunnellessani lääkärin paasausta, siitä kuinka tärkeää olisi ollut pysyä ruokavaliossa.Toki on hyvä, että näin asia nyt sitten tuli itsellenikin ilmi ja löytyi tekijä, joka entisestäänkin on vaikeuttanut omia suoliasioita. Mutta olisihan se ollut kiva tietää aiemmin ja ehkä oma olokin olisi ollut parempi viimeisen kahden vuoden aikana. Noh, ainakin kirjaimellisesti siltä istumalta viljatuotteiden nauttiminen loppui sitten siihen. Vaikea pala tällaiselle viljatuotteiden suurkuluttajalle. 

Asia on itselleni toki vielä uusi, mutta jotain havaintoja olen sen suhteen jo tehnytkin muutamissa ruokakaupoissa.

- Lähellämme sijaitsevassa halpakauppa Netossa on tarjolla vain yksi gluteeniton näkkäripaketti sekä Dr. Oetkerin gluteeniton salamipizza pakastealtaassa. 

- Terveystuotteita myyvässä Reformhausessa oli hienosti yksi seinä omistettu kaikenlaisille gluteenittomille tuotteille, kuten puuroille, mysleille, jauhoille, leiville, kekseille yms. 

- Kalliin puoleinen ruokakauppa Edeka sen sijaan tarjoaa myös kivasti tuotteita, mutta hinnat kun muutenkin ovat kalliimpia, nämä gluteenittomat tuotteetkin keventävät kukkaroakin kivasti. 

- Biokauppa Dennsin surkea valikoima yllätti 

- Ravintoloissa ei pääsääntöisesti ole tarjolla gluteenitonta vaihtoehtoa, joten oma valikoima jää valitettavan pieneksi. 

Ja voi, tämä ravintola-asia itseäni surettaa kaikista eniten. Minä kun niin olen rakastanut kölniläistä ravintolakulttuuria ja sitä, että ravintoloita on niin moneen makuun (paitsi nyt sitten tähän). Pari viikkoa sitten olimme keliaakikko- kaverin kanssa viettämässä päivää Aachenissa ja siellä löysimme sattumalta viehättävän, gluteenittoman ja vegaanin konditorian. Jatkossa pitää ottaa Aachen sitten useammin kohteeksi. Kansikuvan ihana leivos on muuten tästä konditoriasta. 

Minkäs teet, elämä ei aina mene niinkuin itse suunnittelisi tai toivoisi ja note to myself, asiat voisivat olla niin paljon pahemminkin. Joten nyt sitten otan tästä gluteenittomasta elämästä kaiken sen irti minkä voin ja pidän sormet ristissä, että vatsaoireet pysyvät nyt kurissa. 

Ja ihan kohta pääsen muuten tutustumaan Suomen valikoimiin, en jaksa odottaa, sillä niitä karjalanpiirakoita on ainakin kokeiltava!

Kaikki vinkit niin Suomen kuin Saksankin osalta tämän aihealueen alle liittyen ovat tervetulleita! 

Chrohnin taudista olen kirjoittanut tässä ja tässä 

 

 

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kommentit (12)

Terveiset Keski-Euroopasta
1/12 | 

Amazon voisi pelastaa tässäkin asiassa. Ja Schär on laaja ja hyvä merkki. Gluteenittomat puurohiutaleet saa hyvin Suomesta.

Eau De Cologne
Liittynyt22.6.2015

Hei, kiitos- tuota Amazonia en ajatellutkaan, täytyy tsekata. Schärin tuotteita olenkin jo testannut ja iloinen yllätys oli löytää myös leipää jyvillä, ei vain sitä vaaleaa höttöä. 

Tämä kaikki on vielä niin uutta, mutta kiinnostuneena opettelen :-) 

Johanna, Eau De Cologne

MatkaMartta
2/12 | 

Tsemppiä! Itse olen myös jossain määrin vatsaongelmainen, keliakia on poissuljettu, mutta vehnän välttelyä lääkäri suositteli ja se kyllä auttaa, mutta olen ollut ihan liian laiska siinä... Täällä gluteenittomia jauhoja saa paremmin kuin valmiita tuotteita ja suomesta olen tuonut tattarijauhoja, niillä saa vähän lisää kuituja ja myös psylliumin olen tuonut Suomesta. Täällä kun gluteenittomat jauhot ovat melkein pelkästään ihan vaaleita. 

Alankomaalainen
3/12 | 

Kokeile tattaria ja leivo itse leipäsi. Myös mantelijauhe sopii leivonnaisiin, ehkä myös perunajauho.
On olemassa helppoja pataleipäreseptejä, joihin luultavasti voi käyttää gluteenittomia aineksia.

Ansku79
4/12 | 

Suomessa Lidlissä on hyvä valikoima vehnättömiä tuotteita. Sieltä olen löytänyt esimerkiksi ihanan suklaakakun ainekset ja oikein hyviä riisipiirakoita pakastetuotteena.

Nuttu nurin onni oikein
Liittynyt30.8.2015
5/12 | 

Liity ihan ekaksi Facebookin ”gluteenittomiin” ryhmiin, helpottaa kivasti hakemista. Suosittelen ainakin ryhmiä Gluteenittomat tuotteet ja ruokapaikat ( enimmäkseen kylläkin suomalaisia juttuja, osin muutakin), Gluteeniton matkailu ja Gluteeniton maailma. Sieltä saa hyviä vinkkejä! Itse olen noudattanut gluteenitonta ruokavaliota jo 8 vuotta (ex- pulla- ja leipähiiri...) enkä oikeastaan koe sitä enää miksikään ongelmaksi. Suomessa asia on hyvin tiedostettu, ja aika monessa muussakin maassa. Toki joskus pitää hiukan kävellä/ajella enemmän, jos himoitsee jotakin tiettyä ihanaa. Ja joskus se, ettei saa sitä, voikin olla aika hyvä juttu. 😉 Tsemppiä ja hyviä löytöjä! Niin, ja itse leipomalla onnistuu useimmiten vain vaihtamalla ohjeen jauhot gluteenittomiin (paitsi pullan teossa.....).

Eau De Cologne
Liittynyt22.6.2015

Hei, kiitos! Ihanan kattava infopaketti, näitä tutkimaan siis :-) En oikein malta odottaakaan mitä kaikkea sieltä Suomesta sitten löytää! 

Johanna, Eau De Cologne

Nuttu nurin onni oikein
Liittynyt30.8.2015
6/12 | 

Ja vielä yksi juttu, takuuvarma tuhdin siemenleivän resepti:

100 g auringonkukansiemeniä
100 g kurpitsansiemeniä
100 g seesaminsiemeniä
100 g pellavansiemeniä
100 g mantelijauhoa
100 g pähkinäjauhoa
5 kananmunaa
1 dl öljyä
1-2 tl suolaa
Kaikki aineet sekaisin, kaada pitkulaiseen leipävuokaan ja paista 175 asteessa n. tunti. Aina onnistuu!

Eau De Cologne
Liittynyt22.6.2015

Oi, nämä! Pähkinäisiä leipiä kun tykkäsin jo aiemminkin syödä! Varmasti hyvää- kiitos sinulle kaikista vinkeistä :-)

Johanna, Eau De Cologne

Vierailija
8/12 | 

Tämä helpottaa Suomessa paljon elämää, tutki koko valikoima läpi, kuivatuotteet kuten lettujauho tai kuivakakkuseoksen voi ostaa mukaan Suomessa käydessä, tai joku voi postittaa jouluksi valikoiman, kunnes saksalaiset vastaavat löytyvät. https://www.vuohelanherkku.fi/ Leipomo on kasvanut vuosi vuodelta valtavasti ja koko leipomorakennus on täysin gluteeniton, niin ei varmasti tule ongelmia: ässiä, suklaakeksejä, mustikkarahkapullaa, pikkupizzoja, ihan kaikenlaista löytyy valmiina. Helpottaa muutosta alkuun. Sitten kun aihe on arkisempi, huomaa että pärjää ilman viljoja ihan helposti, ja ravintolassa pyytää vain pihvin/kalan ja juurekset/salaatin, niin vaikka listalla ei ole gluteenitonta, niin osaavat kyllä usein tehdä kun itse osaa pyytää helpolla tavalla. Ei sitä gluteenitonta viljaa tarvii joka paikkaan saada, moni ruoka toimii helposti viljattomana. Ja suomalainen lääkäri Antti Heikkilä asuu vaimoineen nyt Hampurissa, ja tuntee Saksan gluteenittoman tarjonnan, koska hän markkinoi viljatonta tai gluteenitonta ruokavaliota työnsä puolesta. Seuraa hänen facebookiaan, tai kysy häneltä vinkkiä. https://www.anttiheikkila.com/terveysklubi/ https://www.facebook.com/eimedikalisaatiolle/ Ja jos gluteeniton ei täysin sinua paranna, tutustu amerikkalaisen kirurgin kirjaan Steven Gundry: The Plant Paradox ja erityisesti hänen uusi keittokirjansa on mahtava. Nimenomaan saamallesi diagnoosille. Hyvää vointia toivottaen!

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Pessimisti ei pety, vaan voi tuntea olonsa lottovoittajaksi. Tällainen olotila itselläni oli eilen tiistaina illalla. 

Elokuun 30. päivä tyttömme aloittaa saksalaisen koulutaipaleensa ja tänään hän oli tutustumassa tulevaan luokkaansa. Eilen tiistaina me vanhemmat istuimme tässä samaisessa luokassa tutustumassa toisiimme sekä opettajaan.

Kun tarpeeksi pitkään omassa mielessään on hokenut sitä, että suomalainen koulu olisi varmasti Pisa tulostenkin ansiosta se paras vaihtoehto lapselle- vaikka en vielä ollutkaan koskaan tämän kouluasian vuoksi valmis suuntaamaan muutokuormaamme takaisin Suomeen, syyllisyyttä olen asian vuoksi tuntenut paljonkin. Meidän suomalaislapsi- parka joutuisi vanhempiensa vuoksi käymään kouluaan täällä Saksassa. 

Eilen illalla olin jo kuitenkin aivan varma, että tuleva saksalainen koulu on se paras vaihtoehto hänelle juuri nyt. Opettaja vaikutti todella mukavalta ja asiansa osaavalta ja jotenkin vain tuntui, että asiat loksahtivat paikoilleen juuri niin kuin pitääkin. Hyvä, etten purskahtanut opettajan ja vanhempien edessä itkuun, sillä suuri taakka tuntui harteiltani vanhempain illan aikana valuvan olemattomiin.

Meidän koulussa luokat ovat yhdistelmäluokkia, jossa 1-2- luokat ja 3-4- luokat ovat samassa. Luokan kokoonpano tulee syksyllä olemaan 11 ekaluokkalaista ja 12 tokaluokkalaista. Luokka saa syksyllä myös toisen opettajan, mutta hänen henkilöllisyytensä ei ollut vielä selvillä. Neljännen luokan jälkeen täällä Kölnissä lapset siirtyvätkin sitten lukioon tai toisiin kouluihin (myönnän, tämä aikaisessa vaiheessa lasten luokittelu eri tasoihin vähän kauhistuttaa, mutta ei mennä siihen nyt). 

Eilen opin kuitenkin koulukäytännöistä sen verran, että koulu tulee alkamaan ensimmäisellä luokalla joko klo 8.05 tai klo 9.00. Ennen koulun alkua lapset järjestäytyvät jonoihin koulun pihalle, josta sitten opettajat tulevat noutamaan. Aamupala syödään luokassa omista eväsrasioista noin klo 10.00. Koulu päättyy klo 12 ja tämän jälkeen on lounas koululla kaikille iltapäiväkerhoon jääville.

Vanhemmat saavat siis valita, hakevatko lapsen koulusta jo klo 12 vai jääkö lapsi iltapäiväkerhoon klo 15.30 saakka. Tämä iltapäiväkerho on kuitenkin sellainen, että mikäli sieltä paikan lapselleen lunastaa, tulee lapsen olla siellä joka päivä säännöllisesti. Iltapäiväkerhossa tehdään ohjaajien avulla läksyt, askarrellaan, leikitään ja syödään välipalaa. 

Positiivinen asia tässä koulujutussa on myös se, että lapset voivat käydä iltapäiväkerhoa neljännen luokan loppuun saakka. Hämmästelin asiaa eräälle äidille tänään aamulla koululla ja hän katsoikin minua hämmästyneenä: "Et kai halua, että lapsestasi tulee avainkaulalapsi?!". Se että lapsi menisi iltapäiväksi kotiin ja voisi kännykällä soitella vanhemmilleen, tuntuu täällä olevan vieras ajatus. Kännykät kuulemma yleensä hankitaan vasta sitten kun siirtyy neljänneltä luokalta eteenpäin muihin kouluihin. 

Ensimmäisellä luokalla lapset opiskelevat matematiikkaa, englantia, liikuntaa, kuvaamataitoa, eri uskontoja ja filosofiaa (tarkempi uskonnon opetussuunta valitaan sitten kolmannelle luokalle) ja saksaa. Saksaa opetellaan kirjoittamaan ensin niin kuin lapset sanan itse kuulevat ja vasta myöhemmin kiinnitetään huomiota oikeaoppisuuteen. Tarkemmin tästä metodista kuulee sitten lisää syksyn vanhempain illassa. 

Saimme mukaamme listan välineistä, jotka pitää hankkia lapselle kouluun. Kyniä, vesivärit, eri värisiä vihkoja, viivottimia yms. Ja kaikki nämä tulee nimikoida nimitarroin. Lisäksi ensimmäisenä päivänä pitää olla mukana se kaamea, omakotitalon näköinen reppu (joka muuten voi maksaa kaikilla herkuilla 250 euroakin) sekä pieniä lahjoja sisältävä Schultüte eli koulutuutti. Paljon mielenkiintoista on siis vielä edessä ennen elokuun loppua.

Meitä tai oikeastaan lasta potkaisi onni siinäkin suhteessa, että hänelle tuttuja lapsia tulee olemaan samalla luokalla jopa seitsemän. Ainoa miinuspuoli joka koulussa pisti silmään ja jonka oikeastaan tiesinkin etukäteen asuinalueemme perusteella, ettei kovin paljon kulttuurien kirjoa oppilaiden keskuudessa ole. Vanhemmat tuntuivatkin olevan sitä mieltä, että on eksoottista (ja positiivista) saada suomalaislapsi luokalle. 

Aika huikeaa, jännittävää, hieman ehkä haikeaa ja ihanaakin! Kohta se alkaa- hänen saksalainen koulutaipaleensa.

 

Kommentit (0)

Vappu ei ole koskaan ollut oma kalenterivuoden suosikkini juhlapäivistä. Ylioppilaslakkikin on pysynyt laatikossaan äitini varastossa ylioppilaspäivän jälkeen. Enkä muutenkaan oikein innostu näistä suomalaisista ns. pakollisista juhlista. Parhaat bailut ovat mielestäni muulloin kuin vappuna tai juhannuksena.

Yllättäen, vappu onkin saanut uudenlaisen merkityksen Saksaan muuton jälkeen. Ensimmäisen saksalaisen vapun lähestyessä hykertelin onnesta, ettei tarvitsisi välittää vapusta, vaan saisi olla vaan. Kuitenkin aika pian huomasin olevani puuhamassa vappujuhlia suomalaiselle seurakunnallemme ja tänä vuonna vietimme kolmatta kertaa yhdistettyä jumalanpalvelus- ja vappubrunssia. 

Tapahtuma on tavoittanut mukavasti suomalaisia ja muutamia saksalaisiakin. Tänäänkin ilmassa oli paljon naurua, hyvää mieltä ja ennen kaikkea suomenkieltä! Brunssipöytä on yleensä täyttynyt erilaisista vappuherkuista ja tänään, heti herätessäni haaveilin saavani munkkeja. Onneksi pari ihanaa seurakuntalaista olikin niitä leiponut! Meillä Kölnissä on tosi ihana suomalaisjoukko, ettei voi kuin olla kiitollinen kaikkien panoksesta onnistuneeseen juhlaan. 

Ensimmäinen toukokuuta on Saksassakin vapaapäivä ja jotkut tykkäävät vappuaattona "tanssia itsensä toukokuulle", mutta nämä päivät eivät pidä sisällään samankaltaista hypetystä kuin Suomessa. Jostain syystä meille on tänne kotiin Kölniinkin nyt kolmen vuoden ajalta syntynyt sellainen perinne, että vappuaattona syömme nakkeja ja perunasalaattia ja koti täyttyy ilmapalloista ja serpentiineistä. Kolmen hengen vappubileemme ovat jo tärkeitä lapsellekin. 

Toivotin muuten eilen ruotsalaisille työkavereilleni "Glada vappenit", mutta he eivät tätä ymmärtäneet. Sanoivat, etteivät koskaan olekaan kuulleetkaan kyseisestä vappenista. Eli tämä kielikukkanen lienee sitten kuitenkin suomalaista alkuperää tai suomenruotsalaisesta puhekielestä tullutta? 

Kuva @Laura Lipponen
Kuva @Laura Lipponen

Kuva @Laura Lipponen
Kuva @Laura Lipponen

 

Kommentit (1)

Vierailija
1/1 | 

Perinteiden pitää elää ja muuttua. Hauska lukea, että  teille  ovat vuosikymmenten aikana  vakiintuneet omat suomalaiset vappuperinteenne. Etelämmässä Reinin yläjuoksulla  meitä on pieni joukko, ja meidän suomalainen perinteinen vappumme   Saksalais-Suomalaisen yhdistyksen Kurpfalzin paikallisosastossa (Mannheimin ja Heidelbergin ympäristössä) on  vappuralli. Tarkoittaa sitä, että tietyn reitin varrelta pitää löytää määrätyt paikat ja löytää vastaukset tehtäväpaperin kysymyksiin. Päätepaikassa syödään yhdessä ravintolassa kunnes voittaja selviää. Voittaja saa pienen palkinnon ja kunnian valmistella seuraavan vuoden rallireitin. Kukaan ei tuo näytille ylioppilaslakkiaan.

HipHei!

Saanko esitellä, Sektii ja Würstii, podcasti ulkosuomalaisen elämästä Saksassa. Päätin tässä jokin aika sitten, että alan nauhoittamaan blogin rinnalla podcastia, joka käsittelisi mm. näitä toisinaan blogissakin esiintyneitä arjen hetkiä täällä Kölnissä sekä sitä, miltä se elämä nyt näin kohta neljän Saksan vuoden jälkeen näyttäytyy. Olen aina tykännyt puhua ja pohtia asioita, joten jotenkin tämä tuntui nyt luonnolliselta jatkumolta reilun kahden blogivuoden jälkeen. 

Tekniikka ei itsellä vielä ole kovin hyvin hallussa vaikka kovasti olen yrittänyt sitä viime päivien aikana opiskella. Onneksi mies sitten auttoi muutamassa ( lue: aika monessa) ongelmassa. Kiitos podcastin musiikista kuuluukin hänelle! Tekninen ja musiikillinen taustatiimi löytyy siis onneksi läheltä kotoa. Ensimmäisen jakson Soundcloudiin julkaisin eilen ja myöhemmin tällä viikolla seuraa jatkoa.

Ekassa jaksossa palaan neljän vuoden takaisiin muuttotunnelmiin. Jaksoa tehdessä ja mennettä muistellessa tulikin elävästi mieleen ne kaikki erilaiset tunteet, joita muuton ja uudenlaisen elämän myötä syntyi. Podcastiin on tulevaisuudessa tulossa sitten aina teeman mukaisia vieraita, mutta ensimmäiset jaksot mennään monologina. 

Podcastin nimi, Sektii ja Würstii- tulee siitä, että meillä on tapana vitsailla muutaman saksalaisen ystävän kanssa mm. näistä saksan sanoista: Sekt- eli kuohuviini muuntuu (meidän mielestä) "suomalaiseksi" sanaksi lisäämällä siihen i perään eli sekti ja sama Wurst sanan kohdalla. Lisäksi saan aina kuulla, ettei se Wurst vain tule oikein, vaan lausun sen ennemminkin Würsti. Eli tällaisestä kombinaatiosta on nimen kohdalla kysymys. 

Podcastin instagramiin voit klikata tästä.

Tässä vielä linkki podcastiin. Toivottavasti viihdyt mukana tälläkin matkalla! 

https://soundcloud.com/user-945742987/sektii-ja-wurstii-saksaan-muutto

 

Kommentit (0)

Seuraa 

Rakkaudesta Suomeen, rakkaudesta uuteen kotikaupunkiin -ja maahan(kin). Hausfraun arjen pohdintoja, kokemuksia, havaintoja & pientä kipuilua.

Tervetuloa mukaan blogimatkalle!

Podcast: https://soundcloud.com/user-945742987

Instagram: johannacologne

Facebook: Klikkaa tästä

Sähköposti: eaudecologne.blogi@gmail.com

Twitter: @EauDeColBlogi

Teemat

Blogiarkisto

2017
2016

Kategoriat