Kirjoitukset avainsanalla kaksikielisyys

"Äiti, voidaanko mennä syömään auf dem Balkon?", kevään aikana saksan kieli, pahin arkiviholliseni on todellakin salakavalasti hiipinyt kotiimme ja tuntuu, kuin se olisi jäänyt nurkkiin lorvimaan ja väijymään sopivaa tilaisuutta muuttaa luoksemme pysyvästi.  

Tällä hetkellä, lähes poikkeuksetta lapsi aloittaa lauseensa suomella, mutta päättää sen saksaksi. Tai parhaimmassa tapauksessa hän toteaa asian kokonaan saksaksi. Viime aikoina olen kyllästymiseen saakka saanut jankuttaa, että sano nyt suomeksi ja me ja meillä puhutaan vain suomea. Lapsi ei tosin tätä kaikkea ihan purematta niele. 

"Miksi en voi puhua saksaa, sä tiedät kyllä mitä mä sanon. Ja miksei me nyt vain kotona voitaisi puhua saksaa?" 

"Siksei, koska me ollaan suomalaisia ja on tärkeää, että sulla säilyy suomen kielitaito. Lisäksi me ei isän kanssa osata saksaa riittävän hyvin." 

Jos ihan rehellisiä ollaan, niin en olisi koskaan uskonut, että me, täysin suomalainen perhe joutuisimme tilanteeseen, jossa lapsi sanoo puhuvansa mielummin saksaa kuin suomea. Kotona yksin puuhaillessaan ja leikkiessään, tekee hän sen saksaksi. Eikä siinä vielä mitään, onpa hän jopa sanonut, että hän ei oikein kunnolla pysty suomeksi ilmaisemaan tarkasti tunteitaan. Tässä sitä siis ollaan, hieman huuli pyöreänä ja hämillään. 

Viimeisin vuosi on ollut lapsen Saksan vuosista ehdottomasti parhain. Uusi päiväkoti, uudet ystävät ja harrastukset ovat vahvistaneet hänen saksankielen kehitystä oikein urakalla. Onhan hän nyt myös siinä tilanteessa, että on asunut tähän astisesta elämästään suurimman osan Saksassa. Hänellä ei ole saksan puheessa pienintäkään aksenttia eikä hänestä kuulemma puheen peruustella voisi ajatella, ettei tyttö olekaan Saksasta kotoisin. Tämä on tietenkin tosi ihanaa, mutta täytyy myöntää, että itsellä ovat puntit alkaneet tutisemaan oikein urakalla. Mitä jos se suomi oikeasti jää hälle kakkoskieleksi ja saksasta tuleekin ykkönen? Eihän tämän homman nyt näin pitänyt mennä. 

Joku viisas on joskus sanonut, että kaksikielisen lapsen pitäisi antaa rauhassa puhua sillä kielellä jolla haluaa ja että aikuisen ei pitäisi liikaa puuttua. Ohjata toki voi ja tukea kielien säilymistä, mutta erilaiset kielelliset vaiheet kuuluvat lapsen elämään ja niin se kielitaito vain sitten pysyy ja kehittyy. Ympäristöllä on kuitenkin suuri vaikutus ja siinä ei paljoa mamman ja papan auta hokea, että nyt me sitten puhutaan vain suomea. Mitä vanhemmaksi lapsi kasvaa, sitä suuremman merkityksen kaveripiiri ja siellä käytettävä kieli saa.

Tätä onkin tulevaisuudessa mielenkiintoista seurata ja ennen kaikkea on ollut mielenkiintoista ja yllättävää huomata, että ei se kieliasia suomalaisessa perheessä olekaan ihan mustavalkoinen, vaikka itse olen kuvitellut- Suomalaisen perheen lapsella suomen kieli säilyy hyvänä ja virheettömänä, tottakai! 

"Äiti, das ist super blöd! - toi on tosi tyhmää."

Kommentit (3)

Vierailija
1/3 | 

Hei,

Voin kuvitella hämmennyksen, etenkin kun et itse osaa saksaa niin hyvin. Jokaisen täytyy puhua lapselle tunnekieltään, mikä useimmiten on se äidinkieli. Mutta mitä jos lapsen vahvempi kieli on itselle vieras (saksa) eli se on lapsen tunnekieli? Enpä tiedä...T. Merja

Eau De Cologne
Liittynyt22.6.2015

Tämä on niin hämmentävää, näin sitä yks kaks suomalaisesta lapsesta tuli kaksikielinen. Ihanaa ja samaan aikaan kamalaa. Uskon kuitenkin siihen, että suomi tulee pysymään hänellä vahvana, vaikka saksa ehkä kiilaa ohi, varsinkin jos jäämme tänne Saksaan pitkäksi aikaa. 

Johanna, Eau De Cologne

Laura-H
2/3 | 

Meillä ihan sama tilanne kun teillä:suomalainen perhe ja tytär asunut koko ikänsä täällä. Alussa toistin aina suomeksi hänen saksankieliset lauseet eli ”ai haluat mennä parvekkeelle ?”voidaan mennä. Eli en suoranaisesti korjannut mutta vahvistin niissä tilanteissa suomenkieltä. Nyt kolmetoistavuotiaana kun minä sanon suomalaisessa lauseessa laiskuuttani saksankielisen sanan niin tyttäreni kysyy ”mikä se on suomeksi” ja kun sen heti tiedä niin hän kysyi ”miksi et sitä sitten suomeksi sano, muuten en voi oppia”- se on hänelle äärimmäisen tärkeä että hänellä tulee hyvä äidinkieli.tsemppiä! Lapsesi kiittää sinua siitä että olet pysynyt tiukkana kun hallitsee aikuisena äidinkielensä👍

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraa 

Rakkaudesta Suomeen, rakkaudesta uuteen kotikaupunkiin -ja maahan(kin). Hausfraun arjen pohdintoja, kokemuksia, havaintoja & pientä kipuilua.

Tervetuloa mukaan blogimatkalle!

Podcast: https://soundcloud.com/user-945742987

Instagram: johannacologne

Facebook: Klikkaa tästä

Sähköposti: eaudecologne.blogi@gmail.com

Twitter: @EauDeColBlogi

Teemat

Blogiarkisto

2017
2016

Kategoriat