Asumme punaisen kerrostalon neljännessä kerroksessa, mielestäni yhdessä Kölnin kivoimmista kaupunginosista, Lindenthalissa. Kotia etsiessä meille oli selvää, että haluaisimme asua nykyisessä kaupungiosassamme ja niinpä keskityimmekin etsimään kotia pääsääntöisesti täältä. 

Asunnon hakua rajoitti ja määritti suurimmaksi osaksi edesmennyt labbiksemme, Elli. Elli pelkäsi rappusia ja kodin piti näin ollen sijaita talossa, jossa on hissi. Myös viheralueen läheisyys oli tärkeää. 

Mieheni pääsääntöisesti suoritti asunnon katsomiset, koska asui jo valmiiksi Kölnissä. Muutamaa kotiehdokasta pääsin itsekin katsomaan ja myönnettäköön, että olin yllättänyt. Yllätyin siitä, etteivät asunnot suinkaan aina olleet hyväkuntoisia ja meidän tulevina vuokralaisina olisi pitänyt tehdä itse haluamamme remontit. Selvää toki oli se, että voisimme joutua viemään kaappeja ja keittiön mukanamme, mutta että lattiakin! 

Onneksemme löysimme kodin, jossa vuokrantajamme omistaa keittiön ja se oli asennettu paikoilleen. Lattiakin oli valmiina. Annoin miehelleni valtuudet tehdä lopullisen päätöksen asunnon suhteen ja itse muutin sokkona uuteen kotiimme. Suomalaisuus tuntui olevan valttikortti vuokramarkkinoilla. 

Muutimme lentokoneella ja suuri osa tavaroistamme jäi Suomeen. Luovuimme vanhoista huonekaluistamme ja mukaan otin vain rakkaimmat astiat ja sisustustuotteet. Mukana muutti Pentikiä, Marimekkoa, Iittalaa ja Arabiaa. Tiesin jo valmiiksi, että Kölnistä voi ostaa jonkin verran Marimekon tuotteita ja ajattelinkin vuoraavani kotimme yltäpäältä Marimekkoon. Tuntui tärkeältä tehdä suomalainen koti vieraaseen maahan. Toisin kuitenkin kävi: Löysin nimittäin ihanan sisustuskaupan läheltämme. Edellämainittujen lisäksi kotiamme koristaa ruotsalaisen Pappelinan matot ja tanskalaisen Green gaten astiat.

Valoa, tilavat huoneet, pieni keittiö ja vinoja kattoja. Asumme ison puiston kyljessä. Asuntomme on valmistunut 2014 kerrostalon saneerauksen yhteydessä ja olemme tämän kodin ensimmäiset asukkaat sekä kerrostalomme ainoa lapsiperhe. Viihdymme kodissamme. 

Monesta asumiseen liittyvästä asiasta on saatu aikaan monet naurut ja hyvät keskustelut ystävien kanssa. Maassa maan tavalla, asumisessakin. Muun muassa vuokranantajan käskystä olen pyyhkinyt pientä alkavaa homekasvustoa etikalla ja tuuletan asuntoamme monta tuntia vuorokaudessa. Moni asia hämmästyttääkin ja huutelen näissä asuntoasioissakin sen kuuluisan saksalaisen järjestelmällisyyden perään. Ilmanvaihto, liesituuletin ja astiankuivauskaappi olisi kiva omistaa! 

(Meidän minimalistinen keittiö) 

 

(Olo- sekä ruokailutila)

 

(Makuuhuoneen työnurkkaus)

 

(Lapsen huone) 

 

 

Kommentit (1)

Héléna @ Chez Héléna

Juu, nämä homekasvustot tuntuvat olevan arkipäivää täällä Keski-Euroopassa. Täällä Ranskassa kehotetaan pesemään homeet pois kloriitilla ja sitten maalaamaan päälle jos oikein pahalta näyttää... Olen näistä kommelluksista paljon omassa blogissani kertonutkin: http://chezhelena.com

Seuraa 

Rakkaudesta Suomeen, rakkaudesta uuteen kotikaupunkiin -ja maahan(kin). Hausfraun arjen pohdintoja, kokemuksia, havaintoja & pientä kipuilua.

Tervetuloa mukaan blogimatkalle!

Instagram: johannacologne

Facebook: Klikkaa tästä

Sähköposti: eaudecologne.blogi@gmail.com

Twitter: @EauDeColBlogi

Teemat

Blogiarkisto

2017
2016

Kategoriat

Instagram