Usein menen Kelmin ääreen iloisen odotuksen vallassa, ja löydän vaikka mitä hauskaa (kuten yo. russelikuva - JONKA YRITIN POISTAA! En tiedä onnistuiko?), kiinnostavaa, ajatuksia, ideoita ja oivalluksia herättävää.

Aamulla herätessäni on hetken mälsä fiilis. Olin (taas) nukkunut huonosti, heräten painajaiseen. 2 kahvimukillista ja päiväkirjaan kirjoittaminen herättävät positiivisen fiiliksen ja tulee paljon hyviä ajatuksia. Keskityn elämäni pieniin hyviin puoliin, ja päivän mittaan tapahtuu vaikka mitä positiivista.

Minulla oli aikoinaan ystävätär, joka on negatiivisin ihminen, jonka olen ikinä tuntenut. Minkä tahansa positiivisen asian kerroin, hän löysi siitä negatiivisen puolen. Kun kysyin häneltä: "Miten voit ajatella noin?", hän vastasi: "Minä olen realisti!" - Sanoin hänelle: "Yhtä realistista on ajatella, että tapahtuu Hyvää! " Ei mennyt läpi.

Esimerkki: Vuonna 2004 olin työtön, ja hain töitä. "Et sinä varmaan saa, kun olet jo 56-vuotias", ystävätär sanoi. - Tilastohaastattelijan paikka tuli hakuun. Hain. - Ystävätär sanoi: "Et sinä  sitä saa. Kun olet jo noin vanha, ja hakijoita on varmaan paljon!"

Hakijoita oli 1.300. - Kirjoitin hakemuskirjeen CV:eineen. Minulle lähetettin 100-sivuinen haastattelijan käsikirja. Se piti lukea ja vastata 60 kysymykseen. Tein sen (sain myöhemmin tietää, että olin vastannut vain kahteen kysymykseen väärin). Minut kutsuttiin haastatteluun. Ensin minua haastatteli Tilastokeskuksen rekrytoija. Sitten minun piti haastatella häntä. - Tosi rankka prosessi, mutta minut valittiin :0). 1.300:sta valittiin 25. Teen tilastohaastattelijan työtä edelleen, ja useimmiten tykkään siitä kovasti. Palkka on aika surkea. Minulla kokemuslisineen ~13 e/tunti. Montako tuntia minulla on töitä/viikko vaihtelee hurjasti: Joskus viikossa vain 12 tuntia. 30 tuntia voi tulla, jos sattuu olemaan useampi tutkimus meneillään...

Ystävätär olin vähän nuipea, kun iloissani menin kertomaan hänelle työpaikan saannistani. Onnitteli, mutta sanoi sitten: "Et sinä varmaan tule viihtymään tuossa työssä, kun sinulla on paljon korkeampi koulutus ja kokemus kuin tuo työ vaatii. Ja palkkakin on noin huono..." - Noh. Olen viihtynyt tilastohaastattelijan työssä, ja tulo siitä tekee sen että pärjään (huolimatta surkeasta eläkkeestäni).

****

Ei aina ole helppoa Keskittyä Positiiviseen. Jos on vakavasti sairas, sitä pakostakin keskittyy siihen. Mutta olen lukenut lukuisista ihmisistä, jotka ovat sairautensa sijan alkaneet keskittyä Positiiviisiin Asioihin, ja sen myötä jopa parantuneet! - Olen myös jutellut monien sellaisten kanssa. - Ja olen lukenut sellaisista ja jutellut sellaisten kanssa, jotka sairauksiinsa keskittyessän, löytävät yhä uusia sairauksia itsestään. PUUH!

****

Tällä hetkelläkin minä voisin ajatella (keskittyen): "Voi kauhea, että en ikinä saa nukkua edes 6 tuntia putkeen! Olen varmaan ihan rätti huomenna! En jaksa tehdä töitä, en mitään!." - Mutta keskityn siihen, mitä tässä unettomuudessa on Positiivista: Koen Yön Magian (mm. puput pihalla). Tulee uskomattoman paljon ideoita. Tulee halu kirjoittaa :0)! Toivottavasti olet jaksanut lukea tähän asti :0).

Elämä ON Ihanaa!

 

 

Kommentit (2)

Vierailija

ihan mielenkiinnosta, mikä koulutus sinulla on? Minäkin haluaisin tilastohaastattelijaksi ja kerran hainkin. Pääseeko vain jos on korkeasti koulutettu?

THINK.

Ystäväpiirissämme olemme realistisen avoimia toisiamma kohtaan.Ajattelemme asioita kaunistelemtta,todellisuuden tajuisina,ilman vääristäviä negatiivisia tahi positiivisia.TUNTEITA.Ilman draamaa.Jokainen meistä tekee rakkautensa ja elämänsä ITSE.

Seuraa 

Lapsuuden muistoja. Nykypäivän huomioita. Arkipäivän huumoria. Pieniä nautintoja. Koskettavia hetkiä. Kokkausta. Sisustusta... = Elämää.

Blogiarkisto