Varainhankinta on tuttua kaikille niin urheilujoukkueissa mukava oleville kuin useimmille peruskoulua käyvillekin, tai vähintään heidän vanhemmilleen. Tältä syksyltä ovat (toivottavasti) varainkeruukamjanjat jo pääosin ohi, mutta aika rumbaa tässä on vedettykin. Varainkeruu tai varainhankinta tarkoittaa usemmiten sitä, että myydään jotain tuotetta josta saadaan tietty osuus joukkueelle/luokalle/harrastusryhmälle. Olen mennyt jos sekaisin mitä kaikkea ollaan kaupattu sukulaisille ja tuttaville mutta ainakin pesuaineita, kahta erilaista joulukalenteria, urheiluvaatteita, joulukortteja, kannatusjäsenyyksiä ja viimeisimpänä joulukuusia. No, joulukusien myynti on kyllä jäänyt vähemmälle, mutta muissa ollaan yritetty olla ahkeria. Rahaa on kerätty luisteluun, partioon, koululuokalle ja ringetteen.  Tietenkin olemme itsekkin osallistuneet myös ostajana lähes kaikkiin kampanjoihin, joten meiltä kotoakin löytyy nyt muun muassa jättipyykkiainepaketti.

 

Suhtautumiseni myyntihommiin on hieman ristiriitainen, toisaalta pidän hyvänä sitä että yhdessä tehdään jotain niin että maksut olisivat kohtuullisimmat. Mutta toisaalta neljäs myyntituote parin kuukauden sisällä kiristää hermoja. Sen lisäksi, että kaikki (no, ei nyt oikeasti ihan kaikki) puhelut sukulaisille alkavat sanoin "Meillä olisi nyt myynnissä..." on myyntityössä yllättävän paljon pikkuhommaa. Täytyy huolehtia että maksut tulevat kaikilta oikein, hakea myytävät tuotteet yhteyshenkilöltä ja tietenkin toimittaa ne jokaiselle ostajalle.

Hyvällä asialla kuitenkin mennään ja myytävät tuotteetkin ovat onneksi olleet ihan mukavia. Vielä odotellaan viimeisten tavaroiden saapumista, jotta saadaan ne toimitettua ostajille. Sen jälkeen olemme pienellä varainhankintatauolla joulun yli.

Kommentit (1)

Seuraa 

Olen reilu kolmekymppinen, kolmen aktiivisen alakoululaisen, äiti pääkaupunkiseudulta. Blogissa kirjoittelen elämästämme erilaisten harrastusten pyörteissä ja kaikesta niihin liittyvästä.

Blogiarkisto

2016