Parempi puoliskoni kuuli koiran haukuntaa ja kohotti katsettaan sen johdosta pihatöitä tehdessään. Koiran haukunta koveni ja parempi puoliskoni meni metsään selvittääkseen syyn siihen. Silloin hän äkkäsi matalana smyygailevan hirven ja tuli kertomaan siitä minulle. Mennessään uudestaan metsään hän näki pariskunnan, joka turhaan yritti saada irrallaan ollutta koiraansa kiinni.

Meitä tietenkin tämä kovasti harmitti, sillä arvelemme mm. kantavan metsäkaurisnaaraan majailevan nurkillamme. Pariskunta ei saanut koiraa houkutelluksi luokseen, sillä hirvi oli omistajia kiinnostavampi.

Minä siitä suivaannuin sen verran, että nappasin mukaani koiranremmin ja lähdin haukun suuntaan muka koiraa kiinni ottamaan.

Haukunta sitten jossain vaiheessa hiljeni, eikä minulla ollut enää mitään, minkä avulla suunnistaa. Kävelin korkeimmalle kukkulalle, josta näinkin pariskunnan kävelevän ja taluttavan koiraa poispäin. Soitin paremmalle puoliskolleni ja pariskunnan tuntomerkit täsmäsivät. Hyvä, että koira on saatu kiinni, mutta kuinkahan hirven kävi?

Lähdin kävelemään pikkutietä kotiin päin ja pian huomasin hirven tien vieressä. Kyseessä oli nuori hirvi, joka oli vielä juoksusta hengästynyt – sen kyljet kohoilivat tiuhaan hengityksen tahtiin.

Seisoin siinä alle kymmenen metrin päässä ja juttelin hirvelle rauhoittavasti. Hiljalleen sen hengitys tasaantui ja hakkuuaukean nuoret koivunoksat alkoivat maistua sille. Pyysin hirveltä lupaa kuvan ottamiseen ja kun ei vastalauseita kuulunut, otin kuvan ja toisenkin. Hymyilemään se ei suostunut pyynnöstä huolimatta.

Parempi puoliskonikin ehti paikalle ja yhdessä totesimme hirven selvinneen tilanteesta sen kummemmitta ongelmitta.

Mutta! Eläinten perään lähteviä koiria ei saa pitää vapaana! Hihnat käteen ja/tai koirat kunnon komentoon!

Kommentit (0)

Seuraa 

Blogi käsittelee ”urbaanin maalaiselämän” ilmiöitä pääkaupunkiseudulla sijaitsevassa pienessä kylässä – omakotitaloelämää, puutarhanhoitoa, villieläinvierailuja ja kaikenlaisia sattumuksia. Kirjoittaja viettää ison osan ajastaan molemmat jalat tukevasti ilmassa nauttien luonnonilmiöistä, käsillä tekemisestä, uusiin asioihin perehtymisestä sekä niiden kehittelystä.

Blogiarkisto

2016

Kategoriat